Kelpo lapsenkasvattaja

Sattui kerran Ruotsin maalla,

että tyttönen etevä,

tyttö kaunis kasvoiltansa,

isin, mamman lempilapsi

turkin kaupasta varasti.

Kassalla jäi neiti kiinni,

sylki, potki kauppiasta,

meni siinä mittelössä,

hulinassa halki huuli.

Tyttösen isä vihainen

kutsui paikalle kirurgin,

toimittajan ja poliisin,

haukkui tollon vastapuolen

rosvoksi, rikolliseksi,

peräti pataluhaksi,

kerjäsi kipurahoja,

lohtua lakituvasta.

Isä josko oisi ollut

kelpo lapsenkasvattaja,

- vanhanaikainen vasiten,

olisi hän oikopäätä

torunut eto tytärtä:

Toisten ällös törmäele,

nahoissasi kärsi vaiva,

anteeksi ano rötöstä.

Isä josko oisi ollut

kelpo lapsenkasvattaja,

- vanhanaikainen vasiten,

olisi hän oikopäätä

vähin äänin korvaellut

vaivat tyhmän törmäilystä,

vienyt lempilapsosensa

heti kiltisti kotiinsa.