Tule ja tutustu turja!

Tule ja tutustu turja!
Astuos merestä miesi. Katso myös: http://kalevi-keravalainen-via-kalevila.blogspot.fi/

maanantai 31. lokakuuta 2011

Hetken oikean osasi!

Kirjamessujen menossa
neljä miestä mittavaista,
kirjailijaa kelvollista,
lukutoukkaa laiskanlaista,
otti mittaa toisistansa,
muita alle maan manasi.

Hereillä oli Hesari:
Laura laukaisi kameran,
hetken oikean osasi,
kaiken paljasti kuvansa:

Paavo vilkas vitsin väänsi,
itse itsensä ylensi,
Paavo, se hidaspuheinen,
tuskin vitsiä tajusi,
Sauli-rukka suuta mursi,
äkäiseltä näytti äijä,
Pekka virnisti, hymyili,
salli poikasen puhua.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Isäntä omassa maassa?

Älä tunge turkulainen,
minun mailleni majoitu,
älä konttaa karpaloita,
huusi herra Helsingistä,
konsa tunki turkulainen,
reviirillensä rykäisi,
kera pahvisen korinsa.

Virallinen surku-Suomi

Virallinen surku-Suomi,
Viron vainot tuntee turja,
Puhdistuksesta puhuvi,
mutta ei puhu, pukahda,
kyse konsa on omista,
kohtaloista karmeimmista,
Seitajärvestä, Lokasta,

Virallinen surku-Suomi,
Viron vainot tuntee turja,
Puhdistuksesta puhuvi,
mutta ei puhu, pukahda,
urotöistä” uljaimmista,
partisaanien paheista,
murhista, ylisanoista,
– ”Isänmaallisessa” sodassa.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Mitä mieleesi tulevi?

Mitä mieleesi tulevi,
konsa kerron ehdokkaista,
Mäntyniemeen mönkijöistä,
yhteen lasken heistä kolme:
Yhden Pekka pienokaisen,
kaksi Paavoa pahaista?

Pekka Paavola poloinen.

Hallituksen mainostemppu

Herrana on hauska olla,
hallitusherrana parempi:

Sateenkaari suurisuinen
nosti ensin ”palkkojansa”,
tosi reilusti repäisi,
pani sitten jäihin ”liksan”,
kosiskeli kansaa kurja,
jopa pikkiriikkisen alensi,
muille malliksi mukamas!

perjantai 28. lokakuuta 2011

Politiikka ei pelissä!

Konsa Kirppu-Kiljuselta,
kansan luottamus katosi,
hajosi kuin tuuleen tuhka,
muisti Erkki, sossukraatti,
pasifisti, poika potra,
– ministeri mittavainen,
talvisen sodan sanonnan,
sitä lainasi, sovelsi:
Veljeä ei nyt jätetä.

Niinpä yks kaks yllättäen,
tällä kertaa kumma kyllä,
politiikka ollut ei pelissä,
konsa Erkki armelias,
veneen alta päästi veljen,
päästi pannasta pahasta,
viran oivan haltijaksi,
erityisedustajaksi,
ulkomaiden matkaajaksi.

torstai 27. lokakuuta 2011

Utajärven uusi nousu!

Utajärvi ihmetteli,
mietti tunnin, pohti päivän,
koko vuoden voivotteli,
miten tulla tunnetuksi,
koko Telluksen mitassa,
universumin osalta.

Utajärvi ihmetteli,
mietti tunnin, pohti päivän,
koko vuoden voivotteli,
mistä kilpa keksimätön,
mikä miehille lajiksi,
akoille iki-iloksi.

Utajärvi ihmetteli,
mietti tunnin, pohti päivän,
koko vuoden voivotteli,
mistä löytyy kelpo kilpa,
jonka taitaa joutavainen,
ministeri, mielipuoli,
viherveikko, sossutantta,
hempukka ja hienohelma,,
raataja työn raskaimmankin,
inehmo joka ikinen.

Sitten muuan raavas miesi,
liekö Seppo Ilmarinen,
takoja iänikuinen,
tunsi kerran kutsumusta,
tarvetta tavanomaista,
ja sehän oli jo siinä,
laji uusi autuainen,
ennen pieruksi sanottu.

Nyt ei puuttunut kuin putki,
millä mittailla töräys,
pierun vahvuus ja voima,
Seppo senkin suunnitteli,
koosti kierrätyskamasta.

Luvassa myös luultavasti,
palkintona parhaimmalle,
tietysti ja tiettävästi,
vuoden purkit sitä parasta,
hernerokkaa herkullista!

Lumia, iloinen tyttö

Nokian kävi nolosti,
konsa tiemmä Espanjassa
uusin mallinsa upea,
älykännykkä Lumia,
kääntyy nyt ilotytöksi.

Kotimaassa kännyn kurjan,
tila paljon on pahempi,
satamäärin konsa meillä
nykynaisilla nimenä
on tuo kuuluisa Lumia!

Voi, voi meitä miespoloja!

Voi minua miespoloista,
kansanmiestä kurjimmaista,
Mauri-raukkaa raadollista!

Murtunut olen nyt miesi,
konsa koin mä kärsimystä,
raippoja sain selkäpiihin,
ja mikä jopa pahinta,
kuulin kultakutrisilta,
herttaisilta tanttasilta,
vieläpä vihapuhetta!

Opin oivan saatuani
viisaampi olen nyt miesi,
enää en mä empimättä,
leiki suurta sankaria,
mikrofooniin koske kurja,
huulta heitä heikommista,
naista auta naureskellen,
ryntäistä mitään mutise,
enää en mä äkkipäätä,
naista auliisti avusta,
suin päin syöksy surman suuhun,
astu mestauslavalle!

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Pakkaus muka pahasta

Älähti älykäs ennen,
järkijärjestö jyrisi:
Vältä Väinö pakkaamista,
älä torvi ilmaa osta!

Nyt on tahti täysin toinen,
pakkaus on nyt parasta,
mitä tuotteelle voi tehdä,
jotta oisi joltisenkin
ekolookista elämä.

Kokonaisuus kun kyseessä,
pakkaus on paikallansa,
ystävä se ympäristön,
vaikkei ääliö sitä älyä,
torvi, tyhmyri tajua!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Huusi hento hattutantta

Huusi hento hattutantta,
kukkatantta kunnollinen:

Lauri Lempo Malkavaara
paholaista on pahempi,
konsa löysi roisto roskan,
malkan silmästä omasta,
painetun sanan parista,
ja vielä mikä pahinta,
pesänsä oman pilasi,
koko Suomen syöksi suohon,
konsa turjake tajusi,
mitä Jussi jurnutteli,
mikä mahtoi olla mieli,
Hallaisen Ahon ajatus,
konsa kurja PerSu-äijä,
Kasvokirjan kunnahilla
kyseli ja kummasteli,
kansanvaltaa kauhisteli,
demokratiaa retuutti,
parkui turja panssareista,
Kreikan juntasta jupisi,
takaisin mukamas tahtoi!

maanantai 24. lokakuuta 2011

Rivin, kaksi vain sai Sandell

Konsa kaatui kyljellensä,
suojaverkkoihin sukelsi,
palkaksensa sai Palander
palstan kahdeksan pakinan.

Rivin, kaksi vain sai Sandell,
vaikka pääsi maaliin asti,
ollen kurja kuudestoista.

Voimakaksikko Venäjän


Putin, Medvedev, Vladimir

Armon vuonna yksitoista,
jälkeen illan istujaisten,
sattui Pietarin torilla,
jotta julkiänkyrässä,
pohti poika suomalainen,
tutki turja tuskissansa,
mistä saisi muiston oivan,
matkamuiston muijallensa.

Rahatonna raukka itki,
raapi päätä, mursi suuta,
kunnes kurjalla välähti:
Putin-maatuska pikantti,
oiva lahja on oleva,
paras lahja Pietarista,
perinteinen, eikä kallis.

Löysi miesi maatuskansa,
Putin-maatuskan pikantin,
sitä tutki, tuskaeli,
poisti kuoren päällimmäisen,
käänteli ja katsasteli.

Outopa oli olonsa,
ylen kumma katsantonsa,
Putin kun ei pullistellut,
alla äskeisen Putinin:
Oli piilossa Dimitri!

Arvannet kai kuulijani,
miten jatkan kertomusta,
marinaani maatuskoista,
tarinaa todenperäistä,
sisäkkäisistä sijoista!

Järjestys oli jämerä,
tuttu naapurin tilasta:
Putin, Medvedev, Vladimir,
Medvedev, Putin, Dimitri,
aina asti kuoloon kumman,
kuninkaista jommankumman.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Kauneus tulee sisältä!

Kauneus tulee sisältä,
väitti muuan maskeeraaja,
ja pani paljon pakkelia,
potilaansa poskipäihin,
peitti sorjat silmäpussit,
ripusteli irtoripset,
hehkumoitti harmaat huulet!

Ja katso, mitä tapahtui:
Sisältä se sinnitteli,
se kauneus katoavainen,
sisältä make-up -pussin!

lauantai 22. lokakuuta 2011

Mainen kunnia ei kestä

Mainen kunnia ei kestä,
loputtomiin kruunu kiillä.
Diktaattorien tapana
kunniatta on nyt kuolla,
manan maille matkaella.

Kuulu Kadda Fi on kuollut,
turja putkesta tapettu.
Sattam Hu se surkeana
mutakuopassa makasi
ennen turjan tuomiota,
köyden päähän päätymistä.

Yksi tyhmähkö kysymys

Yksi tyhmähkö kysymys,
– vastausta vaille jäävä:

Kylävaalin vallitessa
voiko olla ehdokkaana
talonpoika taivaallinen,
joka turhan taitavasti
ajoi naapurin etua,
kylän itseä isomman,
ja vielä mikä pahinta,
varsin suuresta rahasta,
konsa kurja kuulutteli,
outoa ojaa edisti,
meidän maille maanitteli,
ilmaiseksi antoi mannut.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Vanhan vangin turvapaikka

Ennen vanhaan vankilassa
oli muuri ympärillä,
ja jalassa rautapallo,
kymmenkiloinen murikka.


Ennen vanhaan vankilassa
vasten lattiaa kivistä
oli alla olkipatja,
sentin paksuinen pötykkä.

Nyt on kaikki täysin toisin,
muotia on jalkapanta,
joka on kuni koriste,
kovan karjun naurunaihe.

Nyt on kaikki täysin toisin
patjan korvaa kulmasohva,
joka metrin paksuisena
lähde on ikikipujen.

Nyt on kaikki täysin toisin,
konsa vartija on poissa
käskijänä vaanii vaimo
akka tiukka, tuittupäinen.

Perätysten päivää kahta,
kestä en kotioloissa
roskasangon tyhjennystä,
akan armaan räksytystä.

Kakola palaa takaisin,
varaa paikka myös minulle,
linna olkoon taas kotini,
turvapaikka vanhan vangin.




torstai 20. lokakuuta 2011

Kyse pikkupennosista?

Miljardi raha mitätön,
vähän myöskin neljätoista,
kyse konsa on takuista,
tuhlareiden tukirahoista.

Turha niistä on puhua,
jaaritella, juoruella,
Eduskuntaa kiusaella,
kysyä rupuväeltä,
konsa ei mekään tajuta,
me, ministerit, mensalaiset
tajua tuon taivaallista,
monta nollaa jos luvussa,
luku kymmentä isompi!

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Voi voivuorta, voivoi, voivoi!

Kiljui taannoin kansakunta,
kurkku suorana supisi:
Voi voivuorta, voivoi, voivoi,
alevienti on pahasta,
oma syönti synnillistä,
matalaksi maatalous.

Tahdomme lavat takaisin,
ruostekirveet Ranskanmaalta.
Pannaan pystyyn giljotiini,
talonpoikain tappolinja.

Konsa lehmät lahdattuna,
marinoitu makkaraksi,
tuli tarve toisenlainen,
makuhermoja nyt himotti!


Kiljui kurja kansakunta,
kurkku suorana supisi:

Voi, voi, mistä saamme voita,
voita, rasvaa mitä parasta,
sitä parhaimman makuista.

Vaan kuinka kävikään kurjan:
Saatu ei valiovoita,
kissanrasvan korviketta,
kotoa, ei ulkomailta,
edes suurella rahalla.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Suomi purkaa puolustusta

Suomi purkaa puolustusta,
Jutta ja Jyrki etunenässä,
jotta riittäisi rahansa,
sotalaivojen varalta,
parahaksi panssareiden,
mutta ei hyväksi maamme,
vaan tueksi Kreikka-turjan.  

Yksi ainoa sotilas

Hesari se helskytteli,
grafiikalla kertoi, että
yksi ainoa sotilas,
vastaa nyt Lähi-idässä,
terroristia tuhatta.

Josko totta on tarina,
uutisensa ulkomainen,
oli Väinö vaatimaton,
Linna turhan kohtelias,
jopa naapurikorea,
konsa kerran kertoi, että
yksi poika pohjalainen
on ”ryssän” vain kymmenen veroinen.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Viisivuotiaan tasolla

Oi, sä lapsi, Luojan lykky,
viisivuotias vikuri,
sana eikö sulle kuulu.

Älä seinään piirrä kulta,
älä kiltti kiukuttele,
äidillesi änkyröitse,
isällesi ilkamoitse,
iloksi ole isälle,
äidillesi onnensuoja.

Jos on lapsi sillä päällä,
kodin seinät sottaa kulta,
avuksi ei hurja haukku,
lahjonta, ei täytekakku!

Oi sä lapsi laitapuolen,
raharikkaan jälkikasvu,
kolmekymppinen kakara,
sana eikö sulle kuulu.

Älä seiniin piirrä turja,
älä sottaa sä junia,
autoja, asumuksia,
älä kurja kiukuttele,
yhteiskuntaamme kiroa,
ole Suomelle iloksi,
onneksi Unionille!

Sana konsa ei tehoa,
pakko yhteisön kysyä:
Auttaisiko aikamiestä,
Kakola ja kunnon kakku!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Syli armaan äitykäisen

Lastentarhan vauveleille,
päivähoidon holhokeille,
ipanoille iltahoidon,
omahoitaja on oiva,
uusi” keksintö ihana.

Mutta, mutta muistakaamme,
kotihoito korvaamaton,
se vanha konsti, kummajainen,
vielä paljon on parempi.

Parasta on lapsoselle
syli armaan äitykäisen,
oman, eikä kenkään toisen.

Soinilla on vaalivaltti

Soinilla on vaalivaltti,
ompi äijä änkyräinen
erilainen kuin Halonen,
turja täysin toista maata:
kaikki arvot kohdallansa.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Konsa koitti turkistarha

Konsa koitti turkistarha,
parannella parhaillansa,
imagoa, ilmettänsä,
ovensa avata meille,
katsoella kaiken kansan,
kuinka minkit kasvelevat,
ketut oivasti elävät,
YLE-uutiset tylysti,
astui kelkkaan kettutyttöin,
suosi ”sutta” surkeata,
paholaistakin pahemmin.

Oli päällä päällimmäisnä,
vihreän väen valitus,
asia Animalian.
Nurin niskoin käänsi ”käärme”,
turkistarhain tarkoituksen.

Tasapuolisuus, mukamas,
syynä ”synnissä ”syvässä,
paikallaan oli ”pakosta”,
tällä kertaa tärkeätä!

Vanha konsti ei tehonnut!

Kateellisna Paavo-parka
tutki Tarjan suosiota,
menestystä Mäntyniemen,
joka nousi ansiosta
kissan kahden; Miskan, Rontin.

Silloin Paavolla välähti:
Mulla myös on vahva valtti,
kaksi koiraa, kaunokaista,
ihanaiset Lennu, Onni,
joilla nostan suosiota,
suosta nousen näyttävästi,
kuljen kohti Mäntynientä,
ohi Soinin, Niinistönkin!

Vaan kuinka kävikään kurjan?

Muisti miehet mennehiä,
sanontoja sätti naiset,
kamalia lausui kansa:

Miksi orsista örisit,
nahkureista naureskelit?
Miksi Reettaa sä rusensit,
kaasuputkea pakersit?

Vaan kuinka kävikään kurjan?

Vanha konsti ei tehonnut,
saanut ei tukea turja.
Vaalivankkuri vajosi,
kulki pitkin pohjaa, sen mutia.

Muisti naiset Niinistöä,
äijät äänesti Timoa.

Alta vuolaan kyynelvirran
parahteli Paavo-parka:
Osanani on nyt Onni,
mutta vain se koira vainen!