kesken
illan ihmeellisen
äkin
lennähti kipinä,
lensi
lurjus lattialle,
turja
takkapuut sytytti.
Hätääntyi
mies mittavainen,
-
nimetty neropatiksi,
sormi
suussa sinnitteli,
kuinka
käy nyt kelpo töllin,
talonsa
erinomaisen.
Sormi
suussa soitti miesi,
hätäkeskuksen
hälytti,
itkusilmin
hän selitti,
paloautoa
aneli,
kahta,
kolmea kovisti.
Neuvoi
yksi-yksi-kaksi,
tyttö
oiva ja pätevä:
Ällös
herra sä hätäile.
Heitä
vettä lattialle,
sammuta
palo vedellä.
Totteli
mies mittavainen,
-
nimetty neropatiksi,
teki
työtä käskettyä,
minuutissa
sammui liekki,
jäljelle
jäi takkapuita.
Kerran vielä soitti miesi,
kehui
kurja tyttölasta:
Kiitos
keinon keksinnästä,
pelastit
minut pulasta,
taloni
tuhoutumasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti