Soini taas on otsikoissa,
lihavoituna nimensä,
mikään miestä ei pysäytä,
hävyttömät hällä keinot,
alati esillä olla,
niin mä luulin ihan aluksi,
kunnes tekstinkin lukaisin.
Kyseessä olikin karhu,
kyse pennusta peräti,
Soinin kunnan lemmikistä,
jota kansa katsasteli,
soramontulla suvaitsi,
kunnes keksi virkavalta,
jotta vaaraksi on otso,
peto pienikin pahasta:
Paikallansa porttikielto,
poikittainen köysi tiellä,
kuin myös kunnon pikkusakko,
kulkukiellon rikkojalle,
soramontun syynääjälle,
– ruokkijalle karhunpennun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti