Pisara, veripisara!

Antti Rinne, aikapoika,

Mäntsälän mies, ja demari,

tässä taannoin taivaan alla

nyrkki pystyssä jyrisi:

Me sortin sosialistit

taistelemme loppuun asti,

vaikka vaatisi se meiltä

viimeisen veripisaran,

jotta kansamme komistus,

hyödyke yli varojen,

- Pisararata parahin

stadin alle on tuleva!

Eilen myöhään iltasella,

Antti Rinne, aikapoika,

Mäntsälän mies, ja demari,

punasilmin sinnitteli,

katse maassa kyrmisteli

- Pisarasta pillitteli:

Minä vastoin tahtoani

annoin vallan vahvemmille,

- kokkareille, keskustalle,

vedin pois koko pisaran,

- esitykseni erinomaisen!

Kuului vierestä vikinä,

riemuhuuto rinnan alta,

ilo suurilta saloilta:

Siihen kaatui taasen kerran

yksi Mäntsälän kapina;

- järki voitti jääräpäätkin!