Kohta kaikki kiellettynä,
missä mies on mainittuna,
– Suomi-poika sankarina,
jos on vallassa dosentti,
– Turun tauti tarttuvainen.
Siniristilippu-laulu
paheiden on alku suuri,
konsa siinä kuullaan kuinka
isät, veljet vihki viirin...
Maamme-laulu myös pahasta,
konsa siinä surku-Suomi
maa kallis on ”vain” isien.
Maakuntien laulut laajat
kuulla saavat kunniansa,
väkivalta konsa niissä
esillä on ehtymättä,
– paras on oma alue,
kaikki muu taas muukalaista.
Porilaisten marssi raaka
puuttuu listalta likalta,
konsa soi se kunniaksi
tasavallan ensinaisen,
vaikka senkin on sanoissa
veri, poika, vainolainen,
Suomenmaa ja sankarinsa,
– ne miespuoliset, ei naiset.
Armon saa myös oikeudessa
Hämäläisten laulu ”hento”,
vaikka mies, se urho uljas
tarttuu siinä toimeen, joskus,
konsa nainen näyttäväinen,
Hämeen impi, se jalo, siveä,
– maininnan saa saaliiksensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti