Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs

tiistai 1. kesäkuuta 2021

Puheenvuoro on minulla, olkaapa muut hiljaa hetki!

Kotona jos mä asuisin,

- kodissa ihan omassa,

silloin aina, jatkuvasti,

palvelisin miestä, lasta,

perhettäni passailisin,

itse ostaisin sapuskat,

- rahalla ihan omalla,

tekisin omat pöperöt,

itse huoneet siivoaisin,

itse saunan lämmittäisin,

- saunakaljat kustantaisin,

itku kurkussa surisin,

- raataisin rajattomasti,

mutta muistakaa mokomat,

arvon lehdistö, aviisit,

- kakarat kateellisimmat,

kun mä kurja työläisnainen,

Tampereen sydän, ja kasvot,

raataja kovaosainen,

isätön, poloinehmo,

muutan muualle kotoa,

- kauas Helsingin sijoille,

asustan ison palatsin,

valmiina on kaikki siellä,

osan saan verovapaasti,

- ruoat, juomat, siivouksen,

kiusaus on liian suuri

jopa Sannalle, minulle,

veroja rakastavalle,

- köyhien edustajalle!


Ymmärrä vähän minua,

- köyhää, kurjaa työläisnaista,

sinä armas suomalainen,

yksinhuoltaja, osaton,

sääli, puolusta minua,

muista, että miehenpuolet,

- arvoisat esi-isäni,

Lipponen ja Antti Rinne,

samaan sortuivat surutta,

ilman turhaa piipitystä,

- kiukkukansan ärräpäitä!


Vähät sillä on väliä,

josko muuan Sauli Suuri,

tänään toimii hieman toisin,

onhan herralla, hänellä,

sydän puolla oikealla,

toisin kuin minulla, meillä,

- demareilla, enkeleillä!


Ja ihan lopuksi vielä,

sinä ystävä, toveri,

- kateellinen kansakunta,

olisitko vastaan pannut,

tämä kaikki jos olisi

tullut ihka ilmaiseksi,

- kuin Manulle illallinen,

tai tänään, nykysanoilla,

- kuni Sannalle sapuskat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti