Väinö Linna hirtettävä!

Väki vihreä vikisi,

suureen ääneen ärjähteli:

Väinö Linna hirtettävä,

- mestattava, postuumisti!

Miksi nyt on mieli moinen,

- karjunta kovin kamala!

Konsa kurja kirjailija

tarinassa surkeassa,

- ”Täällä alla pohjantähden”,

nosti Suomen sankareiksi

- Jussi Koskelan ja kuokan!

Mitä kurjaa Koskelassa,

- mitä väärää tehnyt kuokka!

Etkö muista ämmä, äijä,

unohditko kolmikosta,

joka mainitaan alussa

- suon, eli sen ensimmäisen!

Mitä syytä nyt on tuossa,

- maassa turhassa, siis suossa!

Etkö ymmärrä inehmo,

suo on Suomen hiilinielu,

suopellot tosi pahasta,

- Telluksen tuho ja turma!

Pakko tyhmän on todeta:

- Siellä suo, vetelä täällä!

Pakko tyhmän on todeta:

Täällä surku Suomenmaassa

joskus päätyvät todella

- ensimmäiset viimeisiksi!