konsa
pyyteli telakka,
kaksikkomme
Jyrki, Jutta,
-
ministerit mittavaiset,
keksi
tempun taivaallisen,
tuonen
portilta tulevan:
Menköön
summa suurenmoinen,
ihan
pelkkänä tukena,
-
innovaatiotukena!
Nauroi
kansa kippurassa,
itki
kelpo kyyneleitä:
Olipa
idea oiva,
innovaatio
ihanin.
Eipä
nyt tule takaisin,
pennin
hyrrää ainokaista!
Lainasta
olisi saatu,
-
ehkä myöhemmin - jotakin!
Saman
keksi ”sattumalta”
kunnon
kurja koulukarju,
-
ylioppilas ikuinen:
Miksi
lainaisin rahoja,
jos
saman saan mä tukena,
-
ihan pelkkänä tukena!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti