Miehen työn teki Katainen,
– eittämättä ensimmäisen,
kuluessa alkuvuoden,
konsa näytti hän ovea,
sossuille ja kommareille,
Piiru-Eerolle, Jutalle,
Paavolle ja Annikalle.
Päätös kauan kammoiteltu,
jälkeen karmean salailun,
kahden viikon kampittelun,
taisi olla aika isku,
– yllätys ylen ikävä,
Jutan hallitushimolle,
Paavon Audi-aatoksille.
Kataiselta mars, mars -käskyn,
konsa kuuli Jutta kurja,
heti häipyi huuliltansa,
– hymy se omahyväinen,
leveimmillään eipä ollut,
hymy myöskään Paavon suussa.
Nyt ei sortin sossulauma,
enää leuhki ja inise,
ja mikä vielä on parasta,
nenän pitkän sai savotta,
kuuden puolueen kurimus,
sekakuoro mitä ”suloisin”,
– aivan mahdoton ajatus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti