Scheinin, Shein, tapettiseinät!

Puuttui seinistä tapetti,

sakki Sheinistä valitti,

- Martin Scheinin väitteen torjui!

Voi meitä, sukua Suomen!

 

Demarit Puti(n) punaiset;

Matias, Johan, Nasima,

Timo, Krista ja Elisa,

värikäs Vladimir-sakki;

vitivihreät, vasurit,

ja yksi runtti ruätsalainen

eivät valtansa himossa

isänmaata puolustaisi

- pahassa hätätilassa!

Voi meitä, sukua Suomen!

Maamme on demokratia!

Pakko tässä on kysyä,

löytyykö Venäjän maasta

miestä, naista voimakasta,

joka urhona sanoisi:

Sotiminen loppuu oitis,

tänä päivänä on kansat

kuni veljet keskenänsä!

Ja maamme on demokratia!

Hernekeitosta, -rokasta!

Kerava, kuningaskunta,

- korea takapajula,

mallikas demokratia

- näytti mallia monille!

Maata johtaa toistaiseksi,

- kätösellä heikommalla,

kolme naista näyttäväistä,

- väkeä vasemman laidan!

Hernekeitosta, -rokasta

perintöosansa myynyt

miesi varsin mittavainen

toimi nyt tasolla kaksi

- toisena hätävarana!

Stubb esittää ylpeänä!

Stubb esittää ylpeänä:

- Pride, ylpeys ja Finland!

Siihen häipyi toinen kausi,

- katosi kuin tuuleen tuhka!

Ellei sitten ehdokkaana

- ole vanha kilpailija!

Venäläinen puuhevonen!

Tässä päivänä eräänä

- Putin päästi puuhevosen

linnoituksensa sisälle;

salli sen liki tuhota

- koko lentolaivueensa!

Laiska lie Vladimir ollut

- koko ”kurjan” nuoruutensa,

lukematta lienee jäänyt

kreikkalainen vanha, kuulu

- tarusto, mytologia;

ainakin se kaikkein kuuluin,

- tuttu Troijan puuhevonen!

Kansojen välinen laulu

Oi, sä arvon Aa-yy-herra,

-akka, -äijä ja -epeli,

Metallitalon tyranni,

siellä norsunluu”mökissä”

Hakaniemen linnassasi

sieltä meitä sä komennat,

kansojen välistä laulat,

- ikivanhoilla sanoilla

meitä lakkoihin komennat,

levenisi jotta leipä

- ei meillä, vaan siis, sinulla!

Oi, sä arvon Aa-yy-herra,

-akka, -äijä ja -epeli,

Metallitalon tyranni,

minä vaivainen toveri

raataja hikiurakan

olen pelkkä sätkynukke,

- käsikassara, sinulle!

Siksipä minä paransin

- sanat Kansojen välisen!

Oppini mä ottaa taisin

muokkaajilta, vääntäjiltä

- Suvivirren, Finlandian!

Omaksu, lurita, laula!

1. Työn orjat, sorron yöstä nouskaa,

maan ääriin kuuluu kutsumus.

Nyt ryskyin murtuu Aa-Yy-valta,

tää on viime ponnistus.

Pohja vanhan järjestelmän horjuu.

Orjajoukko taistohon!

Alas lyökää Hakaniemen Linnake

ja valta teidän silloin on!

Tää on viimeinen taisto,

rintamaamme yhtykää!

niin konsaan eikä ikinä

ole kenkään työläisistä

kaveria arvokkaampi.

2. Ei muuta Aa-yy-herraa, pomoa

kuin kansa kaikkivaltias.

Se yhteisonnen säätää, suojaa,

se on turva tarmokas.

Eestä leivän, hengen, kunniamme

yössä sorron, turmion,

kukin painakaamme palkeitamme,

kun käymme työhön, taistohon.

4. On kurjan kurjat kunniassaan

Aa-Yy-ruhtinaat nuo röyhkeät.

Ei koskaan tee ne itse työtä,

vaan ne työtä ryöstävät.

Varat kansan hankkimat on menneet

kaikki konnain kukkaroon.

Pois kansa velkansa jo vaatii,

nyt ryöstösaalis tuotakoon.

6. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki

työkansa joukko nälkäinen!

Maa meidän on ja olla täytyy,

vaan ei Aa-Yy-pomojen.

Nälkä meill' on aina vieraanamme,

vaan kun korpit haaskoiltaan

me kerran kaikki karkoitamme,

niin päivä pääsee paistamaan

Ja Maamme, Suomi, nousee suosta!