Tuusulan tukeva ranta

Luomuleidin viime vinkit!

Luomuleidin viime vinkit,

kuolinvuoteelta sanotut:

Minulle enää ei riitä

pelkkä pellon luomuruoka,

paskan päällä kasvatettu!

Heivaan mä nelivetoni,

lyön mä lyttyyn maasturini,

jätän järkijäähyväiset!

Olkoon ainut kulkurini,

kaksipyttyluomuauto,

lainani apostoleilta!

En mä osta turhuuksia

Fairy, Sunlight, Sun, Ecover;

maistuu mulle luomutiski,

vesi, sormet, hieno hiekka!

Sohvan kannan kirppikselle,

keinonahkaisen mä poistan,

uusi on sudennahasta!

Purkkimaitoa en osta,

kaupan tuotteet kaukaa kierrän,

utareesta sen imaisen!

Koskenkorvaan en mä koske,

viinipulloa suvaitse,

korpikuusen siimeksessä

itse keitän pontikkani!

Lääkkeistä ja lääkäreistä

minä laisin en välitä,

hoidan tautini, tilani,

luontoäidin aineksilla!

Sipilä puki sanoiksi

Sipilä puki sanoiksi

sen minkä moni jo tiesi,

muttei uskalla sanoa;

virkamiesten viidakkomme

purettava on äkisti,

vähin äänin välttämättä,

jotta Suomi selviäisi,

säilyisi sulosomana

- hyvinvointivaltiona.

Pee Lipposen lempikirja

Pee Lipposen lempikirja

on osa numero kaksi

Paavo-herran muistelmista,

jos on yhtään uskominen

kirjamessuilmoitusta,

- ja miksipä ei olisi!

Russofiili ja -fobia

Paatuneinkin russofiili,

kotikommari, vasuri,

Fennovoima-asiassa

kääntää päänsä, vaihtaa puolta,

- syytä ainakin olisi,

kun kurja avoimin silmin

katsoo temppuja Venäjän

Groznyissa ja Ukrainassa.

Ainut ehkä on Aleksei,

joka vaatii välttämättä

laitosta veli-Venäjän,

fobisteiksi haukkuu herrat,

joilla toinen on ajatus.

Pentti Pillikaulapässi

Veteraaniväittelystä,

Taiston tuimista sanoista,

Kiiski vuorostaan kivahti,

Pentti mielensä pahoitti,

laski leikiksi asian,

itse itsensä ylensi,

alenteli aika lailla;

on nyt arvon päällysmiesi,

Keskarin eto vetäjä,

Jukka Kuikan innoitteena

Pentti Pillikaulapässi,

- tosin paksuniskaisena!

Seurakunta, seksimessut!

Kertoi Kaupunki-Hesari,

lauantaina lasketteli,

herttaisesti helskytteli,

seksimessuista sanaili:

Elämässään ensi kerran

kirkko messuille menevi;

oma pöytä on varattu,

saatu on se aivan ilman.

Mielessä ikisanonta

tyhmä saattaisi kysyä:

Paitasillaan onko pappi,

lukkari lusikka suussa!