Pukki, Pukki, Pukki, Pukki!

 

Pukki, Pukki, Pukki, Pukki,

- kerrottuna kuutosella.

ylisti Hesari meille,

- meille maaseutuväelle!

Kun mä uutista tavailin,

siitä selvisi minulle,

- vasta puolessa välissä,

että se hävinnyt tiimi

- oli HooJiiKoo, stadista!

Lisksi selvisi minulle,

- ettei ollut ottelussa

Pukista pelastajaksi,

- jopa ”tiitinen” oli parempi!

Nyt mä hieman viisaampana,

- uutisen luettuani,

tiedän viimein, ja lopulta,

ettei suuri Teemu Pukki

- enää potki KooTeePeessä !

Viimeisin, mitä mä muistan

- jalkapallo-otteluista

on, hävettää se sanoa,

- Pahlmanin banaanipotku!

Siksi arvon toimittaja,

lukijani ainokainen

- anna anteeksi runoni!

Ylpeydet a la Kerava!

Ylpeydet a la Kerava,

joki, joutsenet ja muuri,

- ilo niistä on nyt suuri!

Josko Suomi polvillansa!

 

Armas veljemme Venäjä

lupaa, suulla suurehkolla,

palauttaa suhteet kurjat

- oitis vanhalle tasolle,

josko Suomi polvillansa

sitä pyytää ystävältä,

ja siinä ihan samalla

lopettaa vihapuheensa,

perusteettomat ”tarinat”

- ”ihanasta” naapurista!

Ja josko Suomi lampaan lailla

- avaa ulkoisen rajansa,

jonka sulki täysin syyttä,

- poistaa esteet, aidat kaikki,

jotka pystytti rajalle

- tekosyillä, laittomasti,

kulun sallii taas junille,

- autoille ja ihmisille,

lopettaa pojilta piinan,

niiltä jotka täysin voimin

- edistävät ystävyyttä,

jahka Suomi ”järkevänä”

- Natolle sanoo heihei!

Entäs josko syynä onkin

- sota julma Ukrainassa!

Hamassa esi-iässä!

Hamassa esi-iässä,

partasuisilta ukoilta,

oppia saa lapsi, vauva,

- tulevan kuun terroristi,

jotta jatkuisi, eläisi,

tänään, aina ja iäti,

- Joelta merelle -liike!

Voi aikoja, voi tapoja!

Keravanjoki: Sininen!

Tänään, aamuna eräänä,

ehkä yhtenä sadasta,

joutsenet vitivalkeat

lipuivat savijoessa,

joka loisti tunnin, toista,

sinisenä, ei savena;

mieleeni heti vilahti,

- siinähän on Suomen lippu!

Aa-Yy aikansa elänyt!

Armon vuonna kaksiviisi

Hesari murehti, itki,

kun enää, tätä nykyä,

joka toinen työläisistä,

rautakourista ja muista,

akateemikkoväestä

- kuuluu liittoon, maksavana!

Minä, eukko ennustaja,

kirjoitin jo kauan sitten,

- dekadia kolme sitten,

Keravan Sanomain kanssa,

- lehdykän sisäsivuilla:

Menneitä hatut ja myssyt,

- Aa-Yy aikansa elänyt!

Kuni pukki kaalimaata!

 

Vaalihuuman vallitessa

kaikki keltaiset aviisit,

- puolue liki jokainen,

- etsivät sydän sykyssä

konnia, rikollisia,

- sakista ikiomasta,

sekä suurennuslaseilla,

kera kissojen, haravain

- vaalikilpakumppaneista!

Demareilla on tilanne,

tosi hankala, kamala,

konsa nyt on etsijänä,

- kaalimaiden vartijana,

pukki, puoluetoveri,

joka itse aikaisemmin

jätti paljon kertomatta

- synneistä ikiomista!

Ollako vai eikö olla

- kova, laupias, ikävä!

Vaalimainosten sivuilla!

 

Vaalimainosten sivuilla

kokoomus on Keskarissa

- kasvoilta perin punainen

kuni kommari, demari,

- sydän sentään on sininen!

Kansakuntamme valio,

- Pia pieni, pippurinen,

olevansa uhkuu taasen

- pienten puolella, paraskin!

Kenneth M, etusivulta,

- alueen unohti, voivoi!

Moni maksaa mainoksista,

jotkut, hieman viisaammista,

kirjoittavat heinää, puuta,

- ihan ihka ilmaiseksi!

Calle ja Carita kahden!

 Tällä puolen Suomenlahden,

- Calle ja Carita kahden,

Keravanjoella kerran

- viivähtivät hetken verran,

oli suunta kaksikolla,

- pienen pienellä duolla,

Suomen kaunis pää, siis Lappi,

- ”väijyi” jossakin jo pappi!

Kyse on siis joutsenista!

Posti, entinen Itella! (Oi aikoja, voi tapoja)

Posti, entinen Itella,

- sitä ennen pitkään Posti,

mitään vastaa ei minulle,

vaikka mä lähetin sille,

- neljälle sen johtajalle,

”upean” valokuvani,

jossa sillalla, joella,

oivasti on nähtävissä

- joutsenia, Postirekka!

Oi aikoja, voi tapoja!

Kaksikosta kaunihimpi?

Kaksikosta kaunihimpi,

- partaisempi ja somempi,

pyrkii nyt tosi pirusti

- stadilaisten päättäjäksi

kahvikupposen avulla

- tuella kuvaparinsa!

Presidenttiä lie kahvi,

takaa kahden vaalikauden,

- perintönä säilynyttä!

Sattuipa tosi somasti!

Sattuipa tosi somasti;

Kaksi ”ristensen”-nimistä.

toisella on K edessä,

toisella C, pehmeämpi,

saman aamun lehdykässä,

- Hesarissamme, komeili!

Toinen mainosti kaluja,

- sisustuselementtejä,

vapautta pyysi toinen,

jälkeen pitkän vankeuden,

- perästä poliisisurmain!

Kukaan ei lie niin typerä!

Kukaan ei lie niin typerä,

että tappaisi todella,

suunnitellen, harkitusti,

- avioparista toisen,

kesken kaksikon unien,

- rauhallisten yöunien,

rikottuaan ensin nyrkein

- parvekkeen lasit rajusti!

Tämän tietää, ja takuulla,

- Sherlock Holmes, maalaismuija,

pitäjä-, kyläpoliisi,

- tuomari ja lautamiesi!

Järkevämpiä tapoja,

- paikkoja, tilaisuuksia,

ajankohtia, sun muita,

- taatusti olisi ollut,

konnalla oletetulla,

- tuhansia käytössänsä!

Sai patsaat olla paikoillansa!

Naapuri, veli-Venäjä,

- aikoo nyt, Putin-ajalla,

poistaa, Suomea vihaten,

- kivestä Ihantalassa

siihen kirjatun sanoman:

(Kalevaksi sorvaellun)

”Taistelut Ihantalassa”,

”Kunniaksi sankareiden!

Armon vuonna nolla neljä

suuri joukko suomalainen,

- mukana minä, Kalevi,

juhli ”patsaan” pystytystä,

- tekstiä totuusperäistä!

Vielä silloin, naapurimme,

- toki pienellä sakilla,

juhli, kanssa meikäläisten,

- sankareita kahden kansan!

Nyt ovat ohitse juhlat;

tekosyitä löytyy kyllä,

- nyt, aina, haluttaessa!

Lupa puuttuu, huh, mukamas,

- ja kivessä, kas mukamas,

juhlitaan myös saksalaista,

- fasistista valtiota!

Muistan kun Tapani Perttu

lauleskeli haikeasti:

Sai patsaat olla paikoillansa!

Nyt on kaikki täysin toisin

ystävyys ihan kuralla,

- katkaistu tosi karusti!