Yhden
miehen ansioilla,
-
tänään armon vuonna tiutiu,
täytteli
eto Hesari
kuusi
kultaista sivua,
voimalla
trion pätevän,
-
Paavon, Teemun ja Elinan!
Oli
lehden puntarissa,
-
vankan vaa’an istuimella,
Sauli
Väinämö Isohko,
-
Mäntyniemen miesten miesi!
Pitkään
helskytti Hesari
Saulin
nyrkistä isosta,
vallankäytöstä
visusta,
unilukkarin
tavoista,
-
ohjeista opettavista!
Sauli
Suuri, suomalainen,
-
poliitikko ja juristi,
toki
tunnistaa rajansa,
mutta
”aina vie kasakka,
kaiken
mi on irti jäänyt”,
-
joskus vieläpä enemmän,
mitä
laisin ei rajoita,
photoshoppailu
Klaus Welpin
-
raamittelu ei kehykset!
Moni
miesi mahtavainen,
poliitikko,
kauppakarju,
-
elää pienessä pelossa;
puhuu
vain nimettömänä,
valtiaansa
ansioista,
-
tsaarinsa vikatikeistä!
Mittamiehelle
ei riitä
-
hyvän päivän hyssyttely,
kättely
pakonomainen
-
kuudes päivä joulukuuta,
syytä
on esillä olla
kotimaassa,
ulkomailla
seitsemän
ja kaksineljä
”tyhmempiä”
neuvomassa,
-
”viisaille” vinoilemassa!
Talous
kun on kuralla,
-
ja Ee-Uu vararikossa,
vaikea
on viisaan olla,
hiiren
hiljaa alla peiton,
-
kuunnella pötypuhetta!
Älähdys
joka ikinen
kiukkuisiksi
saa punaiset,
-
herrat, rouvat, tyttölapset;
pidä
oppisi, mölysi
-
mahassa ikiomassa!
Lailla
arvon Ahtisaaren,
-
Tarja Kaarina Halosen
Sauli
Väinämö takuulla
lounastaisi,
atrioisi,
-
suuren Brysselin sijoilla,
mutta
kun nuo kurjat herrat,
kotimaan
”kovaosaiset”,
itse
julkinälkäisinä
-
sinne mieluusti menevät!
Mirella
Marin, mokoma,
ei
alistu, surmin suostu,
-
alle korkean komennon,
vaikka
kuuluu Saulin suusta;
-
titta, ”jag är ju president”!
Kansa
kaikkitietäväinen,
kaukaa
viisas valtakunta,
kun
kysytään, valtaa soisi,
-
Saulille vähän enemmän!
Miesi
itse miettii hetken,
olen
jäävi, kannan tiedät,
-
jääköön se siis kertomatta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti