Oi, sä valpas kansalainen!

Oi, sä valpas kansalainen,

oletko havainnut äsken

- tosi outoa hajua!

Lähetä kuva, video

- oitis Ilta-lehtiselle!

Palkkio on taas luvassa!

Grunderit ja kirvesmiehet!

URF-infra on melkein valmis;

kadut, tiet ja aitovieret,

katulamput, huilipenkit,

meluvallit, äänimuurit,

purot, sillat, lintulammet;

- puuttuu vain rakentajia!

Grunderit ja kirvesmiehet,

Keravalle tulkaa oitis,

- meidät päästäkää pulasta!

Ottelu epätasainen (papit, piispat versus Jeesus)?

Käynnissä on Suomenmaassa

kristillinen valtataisto,

ottelu epätasainen,

- papit, piispat versus Jeesus!

Uhrina on taistelussa

- auvoinen avioliitto,

(ehkä myöskin Suomen kirkko)!

Jos on yhtään uskominen,

mitä piispat puuhailevat

- yksin, kaksin, keskenänsä,

kohta pakko on todeta,

että piispat, (pappeinensa),

- ovat, mielestä omasta,

viisaampia kuin opettajansa,

- Jeesus Kristus, herrain herra,

vanhakantainen kaveri,

joka ei, mukamas, tiennyt,

sukupuolia olevan

- kahta vaivaista enemmän,

kun Hän liiton määritteli

- väliseksi miehen, naisen!

Saapa nähdä sattumoisin

- josko piispoista, jokunen,

tekee, täysin nöyrtyneenä,

- ankaran Canossan matkan,

luokse Kristuksen sijaisen,

sijaisen, sijoilla Rooman,

- puheille nykyisen paavin!

Keväinen Keravan kierros!

Keväinen Keravan kierros

kulki varhain aamusella

Kivisillan tietämillä,

siltatyömaan tuntumassa,

alla kiskojen kolinan,

- kävelykadun kulussa!

Menossa ole mukana!

Enkeleitä, onko heitä!

Enkeleitä, onko heitä,

- mustia ja valkoisia,

mietti vanha Väinämöinen

- kulussa Keravan aamun!

Lapsonen, kypäräpäinen,

polki hiljaa pyörällänsä

- jalkapyöräkäytävällä!

Vieressänsä, autotiellä,

ajoi kelpo kärryllänsä

- henkilö, mies taikka nainen,

joka kääntyi pyörätielle,

- eteen pienen polkijamme!

Lapsi jarrutti rajusti,

jarru kirskui kuuluvasti,

- nurin niskoin kurja kaatui!

Punaverta vuoti kämmen,

polvi puhki, kyynel kieri,

- pystyyn lain ei lapsi päässyt!

Henkilö, mies taikka nainen,

hieman käänsi katsettansa,

- jatkoi sitten kulkuansa!

Vaka vanha Väinämöinen,

- mustan lapsen ”auttamana”

pystyyn nosti lapsukaisen,

- itkuisen ja onnettoman!

Selviätkö kouluun asti,

missä voi opettajasi,

haavat tutkia ja pestä,

- sinut ohjata Sotelle!

Lyhyt on vain matka tästä,

- selviän, avusta kiitos!

Tshego, pikku tyttöseni!

Tshego, pikku tyttöseni,

sinua minä rakastan,

sinun kanssasi mä voisin

viettää vaikka vuodenpäivät,

- peräjälkeen, yhtä päätä,

kuunnella sun lauluasi,

katsella sun kasvuasi,

- oppimistasi ihailla!

Kerava on aivan kohta!

Kerava on aivan kohta

- melkein johtavin osaaja,

kun se korjaa, ”käskemättä”,

kaksikymmentä vikaansa,

- pienenpientä puutettansa,

vasta äsken syntynyttä,

- ikiaikaista isoa!

Vitivihreä ihanne!

 

Vitivihreä ihanne,

kaikkivoiva tuulivoima,

- ihmiskuntamme pelastus,

toimi taannoin lailla Suomen,

kuni hallitus Marinin Sannan;

- söi enemmän kuin suuhun mahtui!

Siis kuinka toimi tuulivoima;

käytti sähköä enemmän

- kuin sai se tuotettua!

Palkitaan paha hyvällä!

 Kuuluu kuiske Suomenmaasta,

- kirous useista suista:

Palkitaan paha hyvällä,

lähetetään vanhat, oivat,

velanottajat isohkot,

- entiset ministerimme,

Krista, Katri, Li, Maria,

- Anna-M, Mika ja Merja

Unionin kultamaille,

- äärelle lihapatojen!

Ja niin arvon äänestäjät

- kohta taatusti tekevät!

Muusikko eli musikka; (sanaleikkiä vai totta)!

 

Muusikko eli musikka,

sankari sivistymätön,

- oppimaton, tyhmä, moukka,

vailla, ilman, täydellistä,

- puhe-, äänioikeutta,

vaatii vallan vimmatusti:

Israel ulos, äkisti,

- Euroviisuotteluista!

Silti ei Ebu peräänny;

- meitä ei ken komenna:

Israel saa lauleskella

vaikka voittaa taiston tuiman,

mainiolla laulajalla,

jolla on etunimenä

Eden alias ”maa luvattu”

ja vielä sukunimenä

- Golan (kukkulat, kotoisat)!

Sakea lumipyrynen!

 Kesken kelpo maalisaamun

sakea lumipyrynen

yllätti koko Keravan,

- ainakin minut, Kalevin!

Kesken aamuisen kävelyn

äkin täytti taivonrannan

joku valkea viritys,

joka vauhdilla läheni,

- täysin peitti kulmakunnan;

ihmiset sai tuttaviksi,

herkästi hymyäviksi,

aukaisi sanaiset arkut;

- takatalvi on nyt täällä!

Paljolti puhetta tuotti!

Minuutteja viisitoista

- kesti oiva onni, auvo,

pyry lakkasi, lopahti,

- tuttu ken enää ei ollut!

Jussitta jäi Hjordköttbacke!

Jussitta jäi Hjordköttbacke,

vaikka melkein jo varasi

- jopa Oscarin omaksi!

Minä mies liki mitätön,

- Kalevi Keravalainen,

olen nyt edelläkäyvä,

kun en koskaan, en ikinä,

ole katsonut, en nähnyt

yhtä ainutta teosta

- ko. herran pitkältä uralta!

Voi sinua, linturaukka!

Voi sinua, linturaukka,

valkoposkihanhiparka,

nyt on suurin suojelija,

vihreä stadi, hyväkäs,

- kimpussasi kaikin keinoin!

Kaivopuistossa on kohta

täysin aidattu alue,

johon kakkimaan et pääse,

- edes suuressa hädässä…

Keravani on, vai onko!

 

Keravani on, vai onko,

- paras paikka maailmassa!

Kalevilan kinkamilla 2!

Kalevilan kinkamilta

ilmestyi likimain eilen

- jo osa numero kaksi;

tosi raskaita runoja,

- kiloina likimain kaksi!

Runoissani rustatuissa

saavat kuulla kunniansa

- vihervassaridemarit,

keskusta, (ei maalaisliitto),

”tsaarit” ja ”demokratiat”,

maailmanmeno ja piispat,

tunarit, Vogue-tähdet,

tuhlarit verovarojen,

Aa-Yy-äijä, -eukko, -akka,

- poliittiset lakkolaiset!

Kiitosta saa joku kivahko,

- harva, ei kovin usea,

mies ja nainen, lapsukainen,

sisar valkoinen ja hento,

herttainen hyväntekijä,

isänmaan tuki ja turva,

ken- ja korpraali, sotilas!

Varmaan huomaat, sä hyväkäs,

kiitoslista on mitätön,

- lyhyt kuin on lapsen paita

kunnia- taas mittavampi,

- pitkä kuin on nälkävuosi!

Autot kolhivat (pahasti)!

Autot kolhivat (pahasti)

ostarilla toisiansa,

- Keskari kuvaili äsken!

Kaksi kaaraa liikkunutta

- naarmuttivat puskurinsa!

Osapuolet kun olivat

- autobiilejä molemmat,

oli aivan luonnollista;

- ihmisuhreja ei tullut!

Kun kaarojen kuljettajat

- viimein löysivät omansa,

kuulla saivat kunniansa,

- törmäilijät, Jeep ja Audi!