Onkaa, höyryä, savua?

Puoli tuntia odotin

- ”savuisen” junan tuloa,

kävelin edestakaisin,

- kengän pohjia kulutin;

veturin piti mukamas

- olla höyry- malliltansa!

Ja sitähän se olikin,

mutta mä petyin pahasti;

veturista lain ei noussut

- onkaa, höyryä, savua!

Viheltänyt ei se laisin,

- liekö pilli sen tukittu!

Pakko tyhmän on kysyä,

liekö Suomen sortajilla,

- uljaalla unionilla,

vinhalla viherväellä

- tässä sormensa pelissä

enää kun ei nähtävästi

edes rautatieporukka

- perinteitä kunnioita!