Hetken kesti vain elämä,
- elo pääministerinä,
tunnin seitsemän sekoilu,
- sekin synkkä ja ikävä,
laulaa muuan ”Anderssonska”
- Svea-mamman maisemissa!
Naisesta ei vielä ollut,
- sitä kertaa ensimmäistä,
hallituksen johtajaksi,
mistä me papit isosti
iloitsimme, riemuitsimme,
- nauroimme niin, niin pirusti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti