Kerava, minipitäjä!

Tässä aivan juuri äsken

Kerava, minipitäjä,

köyhästi kuin kirkonrotta

- ruokki pääministeriä!

”Merkittävin Suomen miesi”

sapuskaksi sai vain siltä

sijaan kuulun Antin pastan,

- kalori- ja joulehirmun,

kasvispiirakka pahaisen

- hävikkimehun lisäksi!

Kuulu kolmikko Keravan

- Rontu, Suomela, Isola,

toivoi tuolla atrialla

- köyhän miehen antimella,

että Antti innostuisi

avaisi rahahanansa,

- hyväksi eto pitäjän!

Oli toiveena tytöillä

saada aita aikaiseksi,

melumuuri mittavainen

suojaksi kylän tulevan,

- messumaiseman iloksi!

Säästökuuri mielessänsä

Antti hiljaa herkutteli,

- ajatteli itseksensä:

Turha toive, tyttökullat,

raha lain ei kasva puussa;

mitäs sinne sen panitte,

- paikalle meluisimmalle,

ja mikä älyttömintä,

- letolle upottavalle!