Kaksikko perin kamala!

Hakaristi a la natsit

- kaikkialla on kirottu,

sirppi ja vasara taasen

vielä lienee kunniassa

- vasemmiston keskuudessa!

Nälkä aina vieraanamme!

Nälkä aina vieraanamme!

Tuskin totta on tuo väite,

- väite kunnon kommunistin!

Keravalla ei kai laisin,

- vasureilla vaikka valta!

Kuusi lasta kymmenestä

- kouluruokaa lain ei maista!

Lautanen ei laisin täyty

- kerran viikossa nykyisin!

Rahat kantaa lapsiraukka

- mieluummin siis porvarille!

Suosiossa Mr McDonald's

- vasureilla vaikka valta!

Helsinki on täysin tyhmä!

Helsinki on täysin tyhmä,

- järki päätä ei pakota;

vaikka hirveä on ruuhka,

- liikenne liki jumissa,

pakko pystyttää pytinki,

tuhat uuden uutukaista

rakennusta, rakkinetta

- aina entisten lisäksi!

Kelpo, kunnon maalaisjärki

josko tallella olisi,

- kohtuuton koko ajatus,

joku päästä viisaimmasta,

- joku ken ei tyhmä liene

saattaisi jopa sanoa;

miksi ahtaaksi rakennat,

tilaa löytyy Suomenmaasta

kehä kolmosen takana,

Keski-Suomen kinkamilta,

- Lapin laajoilta saloilta!

Oitis koulut suljettava!

Oitis koulut suljettava,

- koko laitos kuopattava,

konsa tällä tietämällä

kohta on ihan jokainen

- koulukiusattu kakara!

Aivan kohta voi sanoa,

- jos ei julkkista jokaista,

tavallista kansalaista,

- normaalia ihmislasta

ole koulussa ikinä,

yhtään kiusattu, ivattu,

- epänormaali on eppu!

Testasin ”rahanpesua”!

Minä, köyhä kerjäläinen,

elämässä ensi kerran

testasin ”rahanpesua”!

Suurin saamani seteli,

jossa viitonen komeili,

ilman nollaa ainoata,

- takataskuun jäi minulta!

Oli oiva testilaite

Upo, Samsung, Bosch tai Miele;

- sitä tutkii nyt poliisi!

Kuten arvata sä saatat,

ostamatta jäivät saaret,

- notkelmat ja niemet, lahdet!

Pakko tässä on todeta;

pesu taisi siinä jäädä

- agenteille vieraan vallan!

Punanahka, kalmokasvo!

Sallittu jos leikkimieli,

- sanaleikki paikallansa,

pakko tyhmän on kysyä;

pidätkö Palefacesta,

suomeksi kai valkonaama,

- taikka kenties kalmokasvo,

nimi onko kelvollinen,

- jopa iskevä, osuva!

Karri Miettisen ”nimestä”,

- siis tuosta Palefacesta,

saattaisi joku sanoa,

- aate josko päällimmäinen;

punanahka on parempi,

- suomennos tosi sopiva!

Levyn uuden kunniaksi,

- sanoja sen kuultuansa,

tyhmä saattaisi kysyä:

Vahva josko Karrin kanta,

aatteensa siis aivan aito,

eikö syytä äijän oisi

mennä vaihto-oppilaaksi,

tuonne kauas kaukomaille,

ei vuodeksi, vaan pariksi

- luokse köyhäin ihmislasten,

eikä pelkästään räpätä,

heistä hetki ”herkutella”

- ääressä lihapatojen!

Uutukaisesta levystä,

- ryminästä räppärien,

josta kilvan ylvästeli,

Hesarissa helskytteli

Tommy kanssa Lassen, Karrin

- Lenin, Marx ja Engel -sakki,

kiitosta vain saa minulta

teos oivasta säkeestä;

”läppä, läppä, vitsi, vitsi”

konsa on se tutkitusti

- Kalevan mitan mukainen!

Tekijöillä josko kiire,

”loppusoinnut” myös hyväksyn,

- kylliksi siis on sutaisu!

Muusta mä vähät välitän;

politiikan ympyröistä,

- hallituksen haukunnasta,

asemasta ruotsinkielen,

- Metoo-kampanjan menosta!

Siksi mielestä monien,

- ehta kulttuurieliitin,

olen mies liki mitätön,

Väinämöiseksi vähäinen,

poika pienoisen pitäjän,

- Kalevi Keravalainen!

Airiston salainen helmi!

Hyväuskoinen on Suomi,

jota huijata on helppo,

alati vetää nenästä,

etenkin jos on vetäjä

itänaapurin inehmo,

- ruplaruhtinas rahakas!

Maamme myy meret ja mannut,

varuskunnat ja varikot

ja vaikka kotitilansa,

- taalatukko jos tulossa!

Tiitisen ”avattu” kaappi!

Otava nyt tohkeissansa

mainostaa tosi rajusti

kirjaa Tiitisen nimellä,

- kassakaapin auonnalla!

Vaan eipä avaudu meille

odotetuin, ja myös tärkein,

Tiitisen salainen lista

- ”konnista ja pettureista”!

Itänaapurin inehmot!

Itänaapurin inehmo

tasasi tuloeroja

kaikki rikkaat tappamalla,

- omaisuudet ottamalla!

Itänaapurin kaveri,

vihervassaridemari,

saman saa verottamalla

- rikkaita, ei itseänsä!

Kun jo aikojen alussa

veroja rakasti Kaisa,

- Kaisa armas Raatikainen,

helppo on perillisillä

käydä pussilla inehmon,

- juoda verta suomalaisen!

Puheenaihe, yksi vainen!

Puheenaihe, yksi vainen,

- kuusi päivää kestäväinen,

kerralla on Suomenmaassa:

Läpsytys ja Touko Aalto,

Jani Toivola ja taksit,

- Timo Soini ja abortti!

Parane, ja ihmisroska!

Sano vain sana – paranen!

Sano vain sana – saat potkut!

Kansakunnan parhaat voimat!

Kansakunnan parhaat voimat,

Emma, Sanna ja Juhana

eivät nappeja erota;

kuka paineli mitäkin

vaikka vaalissa kyseessä

Timo Soinin valta, voima,

hallituksen vaihtovuoro,

- naisen valta ruumiiseensa!

Virheen tunnusti Juhana

lailla kunnon herrasmiehen,

naiset syyttivät konetta;

- minä itse en muninut!

Häämöttää nyt Soinin loppu!

Häämöttää nyt Soinin loppu;

- Timo Haapala julisti!

Pakko tyhmän on kysyä;

liekö Soinin kohtalona

hirttonuora, giljotiini,

vaiko varma äkkikuolo,

- mielestä eto inehmon!

Sääli noita änkyröitä!

Todistettu on nyt täysin,

Timo Soini, tuo sininen,

nauttii aivan varmuudella

- Eduskunnan luottamusta!

Sääli noita änkyröitä,

vihervelmuvassareita,

politrukkipoikasia;

- tuli turpaan kaksi-nolla!

Vihreät esikuvia!

Pakko tyhmän on kysyä,

ovatko inehmot, herrat,

- Toivola ja Touko Aalto

keskivertoihmisiä,

vaiko täällä Suomenmaassa

- peräti esikuvia!

Aioin Gallen-Kallelaksi!

Työttömäksi tyrkättynä

minä mies liki mitätön,

Väinämöiseksi nimetty,

- Kalevi Keravalainen

aioin Gallen-Kallelaksi!

Konsa kallista on öljy,

kunnon kelpo valkokangas,

ostin mä vesivärejä,

- neliön kovalevyä!

Oli halpa malli toinen,

minä itse, Väinämöinen,

- selfieksi sentään kaunis!

Oli toinen hankalampi;

kenkään kaupungin tytöistä

laisin ei Kela-rahoilla

- suostunut alastomaksi!

Varatonna, nälkäisenä

siirryin mä metsäalalle;

vanhalla pokasahalla

- tukkipuiden kaatajaksi!

Kaadoin puita vuoden, kaksi,

paperille pienoisella

sain mä vaivoin aikaiseksi

viivan, kaksi – kenties kolme!

Tukkimiehen kirjausta

jatkoin vielä vuoden kaksi;

paperille valkoiselle

- pari viivaa mä vetäisin!

Tuli paikalle pomoni,

suuttui oitis ja tokaisi;

viisi puuta vainko kaadoit,

- kerää luusi ja katoa!

Lannistunut en mä laisin;

pikkulappu kourassani

kuljin kaupungin katuja,

- galleria kohteenani!

Suuri mahtava pohatta

tutki hetken viivojani,

pyörtyi onnesta, ilosta;

- mestariteos sinulla!

Mikä viivojen vinous,

ja värien sinfonia;

saat tästä ihan aluksi

- miljoonan käsirahaksi!

Jatkui viivojen menestys,

kiersi taulu kaikkialla,

jokaisella mantereella,

- Lontoot, Pietarit, Pariisit!

Konsa viimein kierrettynä

New York, Sidney ja Tokio,

Buenos Aires ja Luanda,

- oli vuorossa Taka-Hikiä!

Tuodun taulun nähtyänsä

lapsi, tuskin viittä vuotta,

silmät pyöreinä tokaisi;

pelkkä surkea sutaisu,

- parempaan minäkin pystyn!

Siihen jatkoi vanha miesi,

- känsäkourainen kaveri

päätä raapi ja hymyili:

Noita Suomi pullollansa,

- tukkikämpät aivan täynnä!

Minä mies liki mitätön,

- Kalevi Keravalainen,

Väinämöiseksi nimetty,

lekkeriksi lain en lyönyt;

rupesin runoilijaksi,

rustasin nykyrunoja

- paperille pienoiselle!

Ruokapöytä, viime niitti!

Taasen haksahti pahasti

pari kuulu, paita, peppu;

SAK:ki, ja demarisakki!

Tässä taannoin oiva miesi,

Oiva Lohtander, mokasi,

- käskystä demariSAKin!

Porvari kun oli, mukamas,

oli Oivalla edessä

ruokapöytä ruhtinainen,

- tosi mässäys menossa!

Meni siinä myös samalla

demareilta äänipotti;

suomalainen, ei ees köyhä,

hyväksynyt showta moista,

- pahaista pilantekoa!

Ottanut lain ei opiksi

SAK:ki, ei demarisakki;

uuden kampanjan tekaisi,

- Viime niitiksi nimesi!

Siinä nyt kapitalisti,

- pahan alku, ynnä juuri,

irtisanoo äkkipäätä

monivammatyöläisensä

- takia asennevamman!

Tällä kertaa pikkiriikin

pakko SAK:kia kehua;

kampanjan se keskeytti,

- vähin äänin pois vetäisi

ennen kansan tuomiota,

- Rinteen Antin tappiota!