Pahvi-Sauli, Tuittu-Tarja!

Eduskunnan istunnossa,

aivan helmikuun alussa,

Suomen kansan katsellessa

Pahvi-Sauli suuta väänsi,

- kurja vuosi kyyneleitä:

Oi, Sä Sauli, seuraajani,

vallan annan nyt Sinulle,

arvomerkkini ojennan,

- historiaan itse häivyn!

Mäntyniemen ullakolla

saatan joskus kummitella

kera kohtalotoverin,

- kaverini Tuittu-Tarjan!

Eduskunnan istunnossa,

aivan helmikuun alussa,

Suomen kansan katsellessa

Sauli Toinen sinnitteli,

- ilakoi ylisanoja!

Kiitos vallan annannasta,

arvomerkeistä isoista;

mieluusti mä niitä kannan

jopa joskus luistellessa,

- ja yllä uniasuni!

Eduskunnan lehteriltä

Tuittu-Tarja toitotteli,

katkerana katsasteli,

- suolsi suoria sanoja:

Suomi jos Venäjä oisi,

voisi olla mahdollista,

että Niinistön sijasta

minä tuolla keikaroisin,

- riikinkukkona rymyisin!

Jälkikirjoitus kipakka:

Tässä totta toinen puoli,

- toinen ei totuutta kestä!