Sekoilu tosi hupaisa!

Pressataiston tietämillä

kun ei ollut alkuvuonna

laisin Antille apua,

- Rinteelle mitään tukea,

miehistä mitättömistä,

arvottomista akoista,

poloisista poikasista,

mahtavasta, mainiosta,

Suomen parhaasta parista,

- julkimoista Jutta, Eero,

kun ei ollut toistaiseksi

papeista pelastajiksi,

laisin piispoista pitoa,

Mäkisestä, Askolasta,

eikä Ilkka Kantolasta,

- messiaaksi kestään heistä,

päätti Antti huulta purren,

suuta murtaen rajusti:

Käytäköön kisa komea,

olkoon tunku tuntuvampi

kuin on ollut toistaiseksi!

Ällös lain, sinä demari,

- taikka aatteemme tukija,

turhaan pelkää tai epäröi;

jonoon astu maanantaina,

juhannusta ennen joudu,

jotta pääset pyrkyriksi,

osaksi eto jonoa,

- pitkää kuin on nälkävuosi,

josta sitten syksymmällä

puolue valitsee jonkun

- Sauli Suuren ”haastajaksi”,

(taikka tällä tietämällä

- tantaksi takariville!)

Alkoi oitis arvuuttelu,

kuka pyrkisi pirusti,

eikä puolella teholla

- ”Tina kahden” kaatajaksi!

Kun ei kuulunut melua,

- melskettä tosi rajua,

apuun huusi Antti naista,

- nelikkoa näyttäväistä;

Sanna, Maarit, Tuula, Sirpa,

joilla on sukuniminä;

Marin, Paatero, Feldt-Ranta,

- Haataista unohtamatta!

Vielä viisaaksi lopuksi,

pakko tyhmän on todeta,

Erkeistä pari sanasta,

kipunoisi jottei kiista

akkojen uhitteluksi,

- tukkapöllyksi peräti!

Listalla on tarjokkaana,

Liikanen mi lain ei laula,

joka pankissa pakinoi,

- eurosummilla elämöi,

muttei Erkki tunnetumpi,

joka joikui ja iloitsi,

- elämöi Evakkoreessä,

eikä Erkki, se ”typerä”,

joka täysin tunnotonna

- Sauli Suurta kannatteli!

Vielä viisaaksi lopuksi,

- aameneksi ehtoiseksi:

Vielä on varalla Antti,

iso miesi Mäntsälästä,

joku josko ehdottaisi,

vaatisi valitsemista,

- kurjaa pikkuisen kehuisi!