Rustasin nykyrunoa!

Tulematta kun jäi lehti,

rustasin ”nykyrunoa”:

Pahat kielet kertoilevat,

että maalit mestaroitsi,

tykitti eto aseella,

minä aivan sattumalta

Mauno Koiviston imussa,

kunnes koittaa ”armas aika”,

- ja siinä ihan sivussa

ja jos vain on mahdollista

tämä, jos mikä, ei laisin

ole aivan päivän päälle,

- ajan olleen tutkailua!

ajankohtansa takia,

sekä sen demarinoste

minun painava sanani,

erään puolueen osalta

jos on yhtään uskominen

hallitus on miehitetty

sen ”melkoista” naisvajetta,

homman hoiti taitavasti

sankari samanniminen,

jota kertyi kohdalleni,

lähempänä on sydäntä!

armon vuonna nollakuusi

kosiskeli työväkeä,

ekan kaatoi kontillensa,

ensi kautensa lopussa

aikoo saada äänivyöryn

jättikansalaisporukka!