Ken on kelpo keisariksi!

Kisataan kovasti kohta,

ken on kelpo keisariksi,

kenen kutreille sopisi

kultainen demarikruunu!

Kaksi on ylitse muiden,

Antti Rinne ja Timo Harakka.

Tässä kulku kaksintaiston!

Kun me miehet taistelemme,

ken on kaunein kansakunnan,

turha tulla Tuppuraisen

tänne meidän mittelöihin,

Tytin turha on inistä!

Pihalla pidämme ämmät,

ulkona vihaiset nuoret,

unholaan jo jääköön Jutta,

eilispäivän tähti suuri,

syöksemme me miestenmiehet

muutkin tantat aapasuohon!

Konsa vielä Antti Lindtman

nuori miesi listoinensa.

kauas poies on pelattu,

alkakaamme kaksintaisto!

Alkoi Antti vanhempana,

- kaksi kuuta kauniinpana:

Oi Sinä Pyry-Harakka,

Langan Vihreän väsääjä,

yksi puuttuu nyt sinulta,

Sinulta minipojulta,

puhtoinen punainen lanka!

- sekä sen mukana kaikki!

Tokaisi Timo takaisin:

Oi Sä vanha vaariseni,

ikälopuksi todettu,

puhetaidon jättiläinen,

Cicero, Kato, Perikles,

oisit jäänyt järkisyystä,

sinne AaYy-jääräseksi,

lakkovahdiksi vasiten,

sinusta ei johtajaksi,

puolueen pelastajaksi!

Luopunut ei arvon Antti:

Oi Sinä Pyry-Harakka,

oisit jäänyt paikallesi,

pysynyt itutilassa,

Langan Vihreän virassa!

Aatteemme verenpunainen

lain ei kaipaa loikkareita,

eikä taiteen maistereita!

Timo jatkoi taistelua:

Taidetta itsekin tapailit,

leikit näytelmäsakissa;

oisit jäänyt paikallesi,

Romeoksi ehkä päässyt,

oppinut rakastajaksi,

kalastajaksi kansan äänten!

Kävi taiston tuoksinassa

kalpaten eto parille:

Suohon päätyi kumpainenkin.

Antti Rinne ja Timo Harakka,

- kaveriksi Joukahaisen.

Jälkeen jätkien kinailun

nousi joukon johtajaksi,

Jutta uljas-Urpilainen

tuli turja Tuonelasta,

minne Antti aikaisemmin

voimalla, kirosanoilla,

oli tyttösen sysännyt!