Satavuotissankarimme!

Perä-Pohjolan asukki,

siisti, sorja Suomi-neito,

- satavuotissankarimme

tavoiltaan on fiini, fiksu,

ikivanha ihmiseksi,

- valtioksi vielä nuori.

Vaikka nyt on Suomi-neito

vartaloltaan puolitorso,

- käsi toinen katkaistuna,

hameenhelma vaikkei heilu

läheskään nyt entislailla,

kosijoita riittää silti:

Hunajalle pyrkii karhu,

idän karhu, ihmemiesi,

kehumalla, uhkaamalla,

- hyvällä tahi pahalla.

Nato-peikko vuorostansa

kuiskii korvaan pohjoisesta,

pyrkii lailla miesten miehen

- etelästä alle helman!

Kuudes päivä joulukuuta

itsenäinen Suomi-neito,

ikivanha ihmisenä,

valtiona vielä nuori,

nakkelee vain niskojansa,

kosijoita ei hyväksy;

yksin pärjään mä paremmin

kuni orjana isomman,

- vaimona Naton, Venäjän!