Yksi vain jäi kutsumatta!

Oli kerran kauan sitten

pohjoisilla kinkamilla

hyvinvointivaltakunta,

jota hallitsi kuningas

- osin kuningattaren keralla.

Vasta jälkeen pitkän piinan,

sortokauden, kahden taiston,

vasta vanhuuden ajalla

prinsessan sai valtakunta.

Dekadia neljä konsa

täytti neito näyttäväinen,

koitti aika kastejuhlan.

Piti juhlaan kutsuttaman

koko kelpo kulmakunta,

sekalainen seurakunta,

haltiattaret vasiten,

- siis ne kaikki kolmetoista!

Yksi vain jäi kutsumatta,

yksi kaikkein kauneimmista,

- suurista ja mahtavista!

Suuttui siitä kutsumaton,

suuri, mahtava Femina,

Femina pahansisuinen

kalatti, kirosi, kirkui,

käytti suuria sanoja,

koko suuren kulmakunnan

- ärräisen sanavaraston!

Eikä siinä vielä kaikki:

Suuri mahtava Femina

uneen uuvutti ipanan,

nelikymppisen kakaran;

boikottiin pani porukan,

hyvinvointivaltakunnan

- sadan vuoden sattumaksi!

Tämä josko on satua,

äkin saapui prinssi uljas,

- prinssi se Nato-niminen,

antoi suukon prinsessalle,

ja kohta sillä seisomalla

hyvinvointivaltakunta

- kukoisti kuin kukkaniitty!

Mutta kun on totta kurja..