Joensuun
Katajan jätkä
Jukka
juoksi Lontoon matkan,
kisamatkan
kurja juoksi.
Jälkeen
kalkin, murheen alhon,
josko
turja toisen kerran
saisi
juosta sankarina,
siniristi
rinnassansa
maaliin
asti mainiosti.
Muistan
kuinka ”kauan sitten”
tippa
silmässä tiristin,
katsoin
kuinka Jukka juoksi
Göteborgin
tartanilla,
kirivaiheessa
väkisin,
ohi
Espanjan eläväin,
ravureiden
ranskalaisten.
Silloin
jälkeen pitkän tauon
riemu
roihusi risukasassa.
Muistan
kuinka kyynelsilmin,
kultajuoksun
kunniaksi,
hihkuin,
huusin hirmuisesti,
puoli
vuotta mä iloitsin,
koko
vuoden karkeloitsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti