Yksi joukosta on poissa

Vaikka euro vaipumassa

syövereihin synkän syksyn,

menossa manalan maille,

potkupallo on pääasia,

suru, murhe rahapohatan,

rutiköyhän kerjäläisen.

Kilvan kaikki kansakunnat

tosissansa tappelevat,

ken on ylväin Euroopassa,

ken on potrin potkijoista,

kellä kannu kainalossa,

pykälässä kellä pytty,

konsa kuukausi kulunut.

Yksi joukosta on poissa:

Hurja joukko, huuhkajamme,

kisat katselee kotona.

Utopiaa on ajatus

että Suomi selviäisi,

osanottaja olisi,

siellä missä laulaa kukko,

kukko kunnian on läsnä.