Kiekkohuuma hullunlainen

Pikkumustan mittelössä,

konsa kuulu kiekkokansa,

voitti kullan - vihdoin viimein,

riensi kansa kaikkialta,

– kaksi karjua sadasta,

kohti kultaista toria,

oluthuurussa humusi,

yski ynnä yökötteli,

aamuun asti armasteli,

tuskin jaksoi taaperrella,

töihin asti törmäellä,

– ennen päivän päättymistä.

Toisin laita tykkänänsä,

juhlan kohteilla kovilla,

– sankareilla Suomen kansan,

esimerkkinä lavalla,

”vesiselviä” ne kaikki,

– leijonat ja lampaat mustat.