Hovinheimo, voi sinua!

Kun Suomi itään eteni,

- takaisin omaansa otti,

Stalin hylkäsi siviilit,

jätti armoille tulijan,

joka leirejä perusti,

teetti työtä, ruokki, juotti,

- joku jotta henkiin jäisi!

Kun Venäjä, ”vuorollansa”,

vyöryi voimalla, väellä,

evakuoi Suomi kaikki,

- siviilin ”joka ikisen”!

Kun sota oli ohitse,

Venäjä, hyvä hyvyyttä,

julisti elävät vangit

- kansansa vihollisiksi!

Sitä vastoin Suomi -neito

evakot äkin asutti,

- tulevaisuuteen loi uskon!

Hovinheimo, voi sinua;

perussyy jäi kertomatta

- väittämistäsi teoista!