tiistai 7. heinäkuuta 2020

Kansakunnan kallein paikka!


Hämäläinen Unto, urho,
- mukaellen Maasaloa,
Senaatintorin nimesi
Suomen parhaaksi palaksi,
- hienoimmaksi hehtaariksi!

Syitä löysi mies monia,
mitkä vitseiksi mä väänsin,
- aikalistalle sutaisin!

Aivan aikojen alussa
tori tehty on isoksi,
jotta kaukaa katsomalla
vastarannan törkytöllit
- eivät selvästi erotu!

Aleksanteri, tuo toinen,
patsaan sai kai kiitokseksi,
kuluttua jonkin vuoden
kukituksen kutreillensa
protestiksi sortotöistä,
- joita suoritti Venäjä!

Armon vuonna nollaviisi
kansa mieltänsä osoitti
- suurehkon lakon kulussa!

Perästä punakapinan,
murheeksi monen inehmon,
- Mannerheim piti paraatin!

Kolmekymmentäluvulla
torin valtasi visusti
- Kosola, Lapuanliike!

Rauhan vuonna neljäviisi,
aivan täysin vaihtui aate,
- punaiseksi banderolli;
vasemmisto juhli julmin
- Berliinin kukistumista!

Kuluttua viiden vuoden
joulu tungeksi torille,
- pitkin arvon Santeria!

Rauhan vuonna kuusikaksi
toveri Juri Gagarin
taivaalta alas tipahti
- nuorisomme messiaaksi!

Länteen siirtyi sitten vuoro,
väri vaihtunut ei silti;
- Warren ohjasi, Punaiset!

Eikä vaihtunut myös silloin
kun kuulu kurinalainen,
- laulaja leniniläinen,
Puna-armeijan osasto,
- liverteli laulujansa!

Euroviisut vuorostansa
väkeä veti torille,
- väristä ken ei kai varma!

Toissa vuonna kiltit lapset,
- koulupinnarit kotoisat,
lakkoilivat ankarasti
- vuoksi ilmastotuhojen!

Kaiken huippu, ja kurimus,
oli armon vuosi tiutiu,
jolloin viimein, siis lopulta,
Senaatintori, ylimys,
- p(l)atinaa sai kutreillensa;
alkoi herrain hehtaarilla,
vanhan kalmismaan sijoilla,
- jättijulkijuopottelu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti