tiistai 7. maaliskuuta 2017

Häntä koipien välissä!

Toivossa elon ihanan,
hevonen, reki perässä,
karkasi rajan ylitse,
häntä heiluen kalatti:
Pidä Suomi raadantasi,
kaurapeltosi kamalat,
tammasi pihit, itarat!
Minä lähden ulkomaille,
siellä syön ja siitteleitsen,
- en vedä kivirekiä!

Kaukana rajan takana,
Siperian tietämillä,
soma, siittävä hevonen
pienen hetken pinnisteli,
kunnes kurjana tajusi:
Karvaista on vieraan kaura,
mäti sammen lain ei maistu,
sovi suuhun Suomi-orhin.
Oma maa on auvoisampi,
vieraassa vilu ikävä,
kotitalli kelpaa kyllä,
kun on entinen isäntä
- politrukkia parempi!

Niinpä hiljainen hevonen
kotiansa kohti kulki,
kulki nöyränä, nolona,
häntä koipien välissä,
- ihan kirjaimellisesti!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti