Mistä muistat miesi, nainen?

Mistä muistat miesi, nainen,

viime päivän marraskuuta,

muistatko sen pakkasista,

leudosta kesäkelistä,

postitaiston päätöksestä,

- Niemisestä, Piiraisesta?

Parempaa on syytä kaksi:

Talvitaiston alkupäivä,

- erään miehen kuolinpäivä.

Päivää ennen joulukuuta

marraskuussa, kuolon kuussa,

sovun, rauhan riemuvuonna

katsoi naapuri hyväksi

tehdä Mainilat tykeillä,

tulla Suomelle avuksi

- kera Kuusisen, aseiden.

Päivää ennen joulukuuta,

marraskuussa, kuolon kuussa,

armon vuonna viisitoista

Hannes vetreä Hynönen

isänmaansa ihmisille

- jätti jäyhät jäähyväiset.

Hannes vetreä Hynönen,

veteraani vertaa vailla,

sodan kahden konkarina

ehti viettää Suomenmaassa

satakaksi armonvuotta,

- osan alla vieraan tsaarin.

Sodan kahden kestäessä

moni kaatui viereltänsä,

- moni ystävä, toveri;

Hannes selvisi sodista,

rakensi rakasta maata,

- isänmaata innosteli.

Sitten viime vuotenansa

Hannes vetreä Hynönen

kunnian sai kutsuttuna

olla Suomen juhlavieras,

tanssahdella taitavasti

- Linnanjuhlalattialla.

Kotona kun kaatui Hannes,

sairaala oli sijansa;

siellä vietti vanha miesi,

vielä varsin virkeänä,

viime päivänsä valoisat,

tutki maailman menoa,

- rauhaa, riitoja, sotia.

Aamukahvin juotuansa

Hannes vetreä Hynönen

isänmaansa rakkaan jätti,

- kaatui saapasjalkaisena!

Hannes vetreä Hynönen,

kiitos kaikesta sinulle,

sinulle ja vastaaville

- isänmaamme ystäville!