sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kehui itseä Kerava

Kehui itseä Kerava,
välissä Hesarin hehkui,
puhui puhki pienen suunsa,
- suolteli ylisanoja:

Entinen kyläpahanen,
pieni, suuri surkupaikka
on nyt oiva, onnellinen,
- vieläpä hyvänmakuinen.

Hyvä täällä herran olla,
köyhän kyykystä kohota,
yrittäjän pinnistellä,
- työläisen stadissa käydä.

Kelpo kaupunki Kerava
on nyt ihmisen näköinen,
reilu, rehti suomalainen,
- hieman kai rujo, rosoinen.

Täällä on povipimuja,
söpöjä pukupojuja,
elämässä eksyneitä,
- parhaansa yrittäviä.

Jos on kuiva kaupunkimme,
saamme vettä Päijänteestä,
Koffille, vesipedoille,
- jopa vaikka juotavaksi.

Keravaa ei kiusaa kylmä,
jano, kurjuus eikä nälkä,
siitä kantaa täällä huolta
- Kokkikartano ja Koffi.

Apuna on laitoksilla,
tukena ja turvanansa
Metos, Airam, Alko, Prisma,
- kirjasto, asema, Sinkka.

Rakennettu taajaan tänne
teitä, polkuja, katuja,
pyöräteitä, rautateitä,
- taloja ja röttelöitä.

Tallella on vielä täällä
energiayhtiöitä;
sähkö, kaasu, kaukolämpö
halpahintaista on meillä.

Josko joskus painaa murhe,
puserossa surku suuri,
helppoa on pääsy täältä
- lentovehkeellä, junalla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti