Maakuntaruno räväkkä!

Konsa sakki kolmen ässän

- Soini, Stubb, Juha Sipilä,

nosti maakunnat esille,

kukoistukseen kurjat aikoi,

- runon rustasin mä niistä!

Suomessa on maata monta,

Satakunta sentään tuskin,

- seitsemän kai sitten niitä.

Neljä Pohjaa on peräti;

Keski, Pohjois ja Etelä,

- ynnä vielä pelkkä Pohja.

Josko Pohjat yhdistetty,

silloin maita on vain kolme;

- Uusi, Ahvena ja Pohja!

Ilmansuuntia on kaksi,

- eli pohjoinen, etelä;

länsi ja itä siis ilman,

- täysin vailla tunnustusta!

Hämeen herroille on suotu

Pirkka ja pari Hämettä;

- Kanta, Päijät päälle Pirkan!

Yksi kunta, yksi laakso,

kukkulaa ei ainokaista;

ällös kumpaakaan unohda,

- muistele Sataa Kymeä!

Vielä löytyy Suomenmaasta

kaksi Karjalaa, Savoa;

osat pohjoinen, etelä,

- yksi suulaille ei riitä!

Sekä vielä viimeisenä,

vähäisimpänä nyt tuskin

- Kainuu, Lappi, Keski-Suomi.

Unohtuisi jottei Suomi,

isänmaa sen äidinkasvot,

- muistan myös mä Varsinaisen!

Kalliota käyttämällä

laske miesi, arvon akka,

montako saat kaikkinensa,

- maakuntaa niin mainiota!

Demarit on suurin sakki!

Demarit on suurin sakki,

peräti paras porukka,

kaunein kukko tunkiolla,

YLE puhkuu suuna päänä!

Huomaa ei nyt Kansan toosa:

Kukon on jalat kakassa

jäljiltä Jutan ja Jyrkin,

ministeri Rinteen Antin!

Ringette liki ravassa!

Jännitys on järkyttävä,

hiki otsalla norona,

tuska tuntuva todella;

saako Suomi jatkopaikan,

onko ringetteporukka

peräti peränpitäjä!

Sata katsojaa salissa,

- osa kenties maksaneina,

ringette liki ravassa,

äMäM-arvo myytävänä,

huutolaisena huvina!

Vai mitä sanotte tästä?

Alkusarjan otteluita

kolme kierrosta kun käyty,

Suomi voittanut jokaisen;

tilanne on taulukossa

sata vastaan pyörönolla

- Suomen tyttöjen eduksi!

Tästä voisi jo todeta:

Ringette nykymenolla,

koko otteluidea,

äMäM-arvon antaminen

on pelkkää pellehyppelyä!

Maahanmuuton maininkeja 2!

Mitä arvelin mä äsken,

taannoin tässä toitottelin:

”Laki” kun on laadittuna,

boikotissa polkupyörä,

romuralli alkoi oitis,

kiertoon pääsi autovanhus,

pääsi parka poikinensa,

ja yli rajan, anoja,

- turvapaikan tarvitsija!

Polvihousupoikasemme

Pikkuleijona hyväkäs,

polvihousupoikasemme,

nuuska-muikkunen, munasi,

jäi kiinni eli kärähti

poskimällistä pahasta

kesken kiekkokarkeloiden,

jonka voitti melkein varkain,

tai sitten oli parempi,

ylivoimainen peräti

- rakas veljemme Venäjä!

Ennen kylmästä sininen!

Ennen kylmästä sininen,

kuin olen punainen työstä,

sanoi ennen AaYy-äijä.

Nyt on tyyli jo ”parempi”:

Ennen siirrän työni kauas,

muille maille vierahille,

- kuni palkkaani alennan!

Siperia sortaa meitä!

Vanha, viisas ystäväni,

Ari Mustala, lupaili,

meille tänne Suomenmaahan

vähän ennen loppiaista

Siperian terveisinä,

jos ei nyt ihan karua

tulta ja tulikiveä,

niin paukkupakkasta, pyryä,

- tarvetta siis talviturkin!

Rakas veljemme Venäjä

pelkästään ei nyt luvannut,

vaan todella tarjoeli

Siperian terveisinä

tulta ja tulikiveä,

kun palatsissa Pasilan

polvihousupoikasemme

jäisen kiekon kamppailussa

- turpaan otti tuntuvasti!

Tuli pikku poikasille,

maamme lapsileijonille

itku pienestä ilosta,

konsa veljemme Venäjä

nousi, toipui ja heräsi

- alkuhetken horroksesta!

Taasen kerran sattumoisin

Suomen urhea porukka,

sakki, seikkaili sekaisin;

voiton vaihtoi tappioksi,

- jättikatsomon edessä!

Maahanmuuton maininkeja!

Kurja kun on maa Venäjän,

mamun mielestä vasiten,

suunnan otti miesi, nainen

kohti Norjan tuntureita

- kautta kuulun Kirkkoniemen.

Tulijoita konsa paljon,

tuhatmäärin tunkijoita,

sanoi Sigrun Norjalainen:

Jalan tänne et saa tulla

- lakikirjaa katso vaikka!

Mamu, järkevä inehmo,

keksi keinon kelvollisen;

osti urho, miesi, nainen,

ikivanhan polkupyörän,

jolla polki Norjanmaahan,

ylitti rajan ajaen,

- jalan maahan koskematta!

Suuttui siitä Sigrun-tantta:

torjui joukon polkijoita,

- Venäjälle käänsi veikot!

Mamu, järkevä inehmo,

suunnan vaihtoi Suomenmaahan,

Raja-Jooseppiin ravasi,

- polki jalkarattaallansa.

Hetken Jooseppi kirosi,

sitten keksi keinon Suomi:

Polkemalla vaarallista

sun on tänne meille tulla,

katso vaikka liikennettä,

- puuttuvia pyöräteitä;

oltava on auto sulla,

aukene ei puomi muuten,

- onnistu rajan ylitys!

Mamu, järkevä inehmo,

keksi keinon kelvollisen,

tuli kyydissä toverin,

- venäläisen autokuskin.

Paremmalla puomin puolla

turvapaikkaa pyysi parka;

kuljettaja, kelpo miesi,

syytteen sai kai laittomasta

- maahantuontitoiminnasta!

Kuinka jatkuu maahanmuutto,

sitä voi vain arvaella,

jatkoa on ilman muuta,

sivukaupalla luvassa;

tähän pääty ei tarina,

- siitä lyödä voi vetoa!

Josko sait sä joululahjan!

Josko sait sä joululahjan,

- jos edes sait sä jotakin,

tuhmana kun taisit olla

koko vuoden viisitoista,

joka kelpaa ei sinulle,

ällös laisin sä ärähdä,

säästä surkea paketti,

kierrätä eto paketti,

vihamiestä muista silloin,

konsa koittaa uusi joulu,

- juhla rakkauden ja rauhan!

Talossa talon tavalla!

Talossa talon tavalla,

maassa niin kuin määrää vieras.

Talossa ovi lukossa,

maassa on raja avoinna.

Ennen vanhaan näillä mailla

kera lahjan saapui vieras,

tänään kaikki täällä toisin;

- tuliaisen saa - tulija!

Josko oiva oululainen!

Josko oiva oulukainen

varastaa sata Jopoa,

ehostaa viat vähäiset,

sitten myy Jopot netissä,

törkeä lain ei tekonsa,

mielestä käräjäkarjuin,

- tuomarin ja lautamiesten!

Hovi sentään toista mieltä,

Rovaniemi ankarampi:

Törkeä oli tekonsa,

mutta ”sakkonsa” alempi,

- kun työstä tuli kuluja!

Tänään on se päivä oiva!

Tänään on se päivä oiva,

täydellinen joulupäivä,

jolloin päättyy pitkä vuotto,

vuosikymmenten odotus;

kuu on täysi, täydellinen,

yöllisen ajan pimeän.

Sitten pitkä on odotus,

vuosikymmenten odotus,

ennen kuin kuu on taas täysi

jouluisen ajan iloksi,

juhlisteeksi joulujuhlan,

jotta oiva taasen oisi

tulla tietäjän itäisen.

Kulta taas on kiikarissa!

Kulta taas on kiikarissa,

likimain siis plakkarissa,

käytännössä kaapin päällä,

konsa polvihousupoika,

jäisen kiekon jättiläinen,

suomalainen nuorukainen,

tapanina alkaa taiston,

kunnon kaukalokahinan,

jos on yhtään uskominen,

mitä raapustaa Hesari,

kehuu poikia poloja,

ylistelee yksitellen,

jorisee koko sakista,

sanojansa säästämättä

nostaa äMäM-sankariksi!

Mutta, mutta muistakaamme;

eipä kerta ensimmäinen,

jolloin toive ei toteudu,

sortuu miehinen unelma,

katajainen kun on kapse,

kuten missimittelöissä,

kaukaloissa likkalasten,

- Suomen tyttöjen osalta!

Voi sinua Maarit-rukka!

Voi sinua Maarit-rukka,

uskonut en kyllä oisi,

että ryhdyt rääkkyjäksi,

- lailla muun demariremmin,

kysyt kourassa paperi,

arvattavana apuna

- professori ja dosentti,

Timo miksei ääntä päästä,

- suostu haastateltavaksi,

konsa pyytää svenski-lehti,

- Hufvudstadsbladet vasiten!

Paradoksi, ristiriita

Ne inehmot, miehet, naiset,

joille tuottaa tuskaa rieha,

kaupallinen joulurieha,

jotka rienaavat menoa,

kamaluutta kaupankäynnin,

kas, kas kumma kyllä eivät

laisin hartain mielin, ei sydämin,

- joulukirkossa rukoile!

Kunta on leväperäinen!

Kunta on leväperäinen,

laisin ei kurinalainen,

vaikka siltä on vasiten

kateissa tuhat konetta,

epäillä lain ei rikosta,

ketään löydy syylliseksi!

Mitä tästä oppimista?

Sanomatta jääköön kaikki,

etten syytettä saa oitis,

- yllytyksestä vasiten!

Karille ajoi Hesari!

Karille ajoi Hesari,

kera Karlssonin karahti,

konsa kurja herjaa heitti,

vakavissaan väitti että

Suomenmaassa surkeassa

vastassa on Jeesus-lasta,

lapsosta Lähi-idästä,

- Ku Klux Klan ja pensapytty!

Ketään yksi ei pelota,

ei kolmen ihmisen porukka,

ei ees arkaa suomalaista,

- toisin on satatuhatta!

Tyhmä on kuin vanha saapas!

Demari, siis suomalainen,

tyhmä on kuin vanha saapas,

- Svea-mammaan jos on verto!

Maassa varsin mainiossa

on nyt tällä tietämällä

julkea kulutusjuhla,

mutta suossa rämpii Suomi,

konsa Antit Rinne, Lindtman,

Piirainen, Lyly ja Jutta,

- Suomen johtavat demarit,

vastustavat kynsin hampain

kaikkea mi naapurissa,

Ruotsinmaassa, on paremmin,

- demarien päättämänä!

Ruotsissa on lakkosakko,

laiton joskus jos on lakko,

voimassa on myöskin maassa

sairausajan karenssi,

omavastuu oivallinen,

palkka nousee josko joskus

vetää vienti mainiosti,

- kilpailukyky on oiva! 

Yksi joulu, yksi kinkku!

Taannoin kun demarisakki

hajotteli hallitusta,

- eroon persuja ajeli,

Timo se pani pahasti,

Soini sen sanoiksi suolsi:

Kuulkaa Rinteet, Heinäluomat,

Lindtmannit ja Tuppuraiset,

neljä kinkkua on teidän

pakko syödä luuta myöden

ennen kuin me persulaiset

hallituksen hylkäilemme,

- eikä syönti sallittua

paitsi tällä systeemillä

- yksi joulu, yksi kinkku!

Maata johtaisi demari!

Jos setä täti nyt oisi,

niin kuin onkin silloin tällöin,

niin maata johtaisi demari,

kun on puolue, mukamas,

tehnyt työtä oivallista,

kovaa, rankkaa raatamista;

mutta kun ei gallupeilla

ole laisin merkitystä,

pakko puolueen punaisen

odottaa on kolme vuotta,

josko silloin vielä oisi

Suomen kansa huolta vailla,

- petettävissä peräti,

haluaisi päivät, vuodet,

velkaeuroilla elellä!

Josta puuttuu pää ja häntä!

Meidän kelpo Keskarissa,

- ainut lehti ei se liene,

silloin tällöin sattumoisin

ollut on ja on oleva

pääkirjoitus täysin turha,

josta puuttuu pää ja häntä,

- idea, ajoitus, aatos!

Liekö syynä jättisynnin;

tila konsa on varattu,

väkisin se täytettävä,

vaikka tyhjillä sanoilla,

- vanhan paskan jauhannalla!

Jälkikirjoitus kipakka:

Sama synti lie runoissa

- Väinämöisen väännöksissä!

Parka puolueaviisi!

Parka puolueaviisi,

kuihtuva toverilehti,

surkea sun kohtalosi,

kuolema lähes ovella,

avattuna on jo hauta,

- solmittuna seppelekin!

Ken viitsii enää lukea

aatteen yhden tyrkytystä,

toisten mustamaalailua,

hallituksen haukkumista,

- kielteistä ei-ei-hokua!

Riitä lain ei nyt sinulle

lukijaksi, lainaajaksi

kaksi, kolme, ei tusina,

aatteellesi uskollista,

- toveria toiveikasta,

jotka uskovat jokaisen,

- sanan, jonka tuot sä julki!

Voitolla on jo aviisi

jonka tyyli toista maata;

- kyllä, ehkä, ei, en tiedä,

jos en tiedä, selvän saanet

numerosta seuraavasta,

- mi ilmestyy – jo huomenissa!

Suomen Leijona räväkkä

Suomen Leijona räväkkä

yössä Moskovan manasi,

vatsavaivoja valitti,

polvihousupoikasemme

ärjyi, karjui – ja hävisi

itä-, länsinaapureille;

idän karhulle rajusti,

häpeä sanoa – myöskin

- Svea-mamman poikasille.

Kaukana oli kapina,

Kollaan, Raatteen taistotahto;

taisi kenties Moskovassa

ainoa ripuli olla

- Jalosen puheripuli:

Mene Moskovaan ja tiedä,

Suomesta paha sanoa,

- toitottaa koko totuutta!

Valkosarja suurenmoinen

Kaisa eilen kelpo kolmas,

tänään vieläkin parempi,

kutsui Kaisaa kultapalli,

podiumin keskikohta.

Nyt on oiva herkkuhetki

joulun viettoon rauhoittua,

uutta uskoa kerätä:

Joko kohta mahdollista

valkosarja suurenmoinen;

nolla, nolla, nolla, nolla!

Miss Maailma -mittelössä

Miss Maailma -mittelössä

piti voittaa suomalaisen,

- lehtiä jos uskominen!

Mutta kas, Rosa-Maria,

sukujansa kelpo Ryyti,

nuolemaan jäi näppejänsä,

oli pelkkä ynnä muita,

palkkionsa linnun luita;

meni kulta kunniakin

muiden maiden tyttärille,

- antoisammille avuille!

Rahtarin ulosliputus

Kenen syy ulosliputus,

rahtarin raju rökitys,

kyse onko kolmikosta;

unioni, sen ukaasit,

hallitus, sen herkät korvat,

lakkointo Piirais-pingon!

Tässä sulle pieni vinkki:

”Ansiosta” AaYy-äijäin

liputettu on jo laivat,

seuraava on rahtimiesi,

ahtaaja kai kolmantena,

jos ei lakkoilu lopahda,

järki kasva AaKooTeellä,

ylös kasva allikosta!

Uuniluuta, Liekki-sonni

Hausjärven eto pitäjä

tunnettu on maailmalla

Liekki-sonnista vasiten,

- nyt myös luudasta, savusta!

konsa äsken äänekkäästi

kertoi Iltainen Sanoma:

Hausjärven sivukylillä

joulurieskaa taannoin leipoi

vanha nainen taitavasti,

sujui paisto onnekkaasti,

tuvan täytti tuttu tuoksu,

yöksi yhdeksi, pariksi,

lämmön antoi leivinuuni.

Vanha nainen paikat siisti;

uuniluudalla lakaisi

- vielä kuuman paistopaikan!

Ennen pitkää ilta ehti,

kuukin taivaalle kohosi;

savu sitten sinnitteli,

- täytti kelpo paistopaikan.

Naisella hätä kädessä;

missä loimu, missä liekki,

- pihalle pako, pelastus.

Palokunta pillit soiden

taloon tunki, paikat katsoi;

tarvinnut ei käyttää vettä,

- tuuletus nyt riitti pelkkä.

Löytyi luuta kellarista,

sammuneena uuniluuta;

luudasta jäi pelkkä varsi,

- hyvä sentään kunto sillä!

Konsa homma hoidettuna,

tuhojäljet siistittynä,

saapui paikalle Sanoma:

Missä on palopesäke,

- missä loistaa lempo liekki!

Vakaana kuin vanha vaari

palopäällikkö totesi:

Ainut liekki jonka tiedän

näillä Hausjärven kylillä

- on se kuulu Liekki-sonni!

Sama josko on logiikka!

Etu lapsen on uhattu,

hyvinvointi huolenaihe,

kotona jos lapsukainen,

- ennen kouluun ehtimistä

puoli päivää on pakosta

mamman helmoissa vasiten,

eikä kutsu päivähoito,

- ohjattu kaverikerho!

Sama josko on logiikka,

miksei itke mammarukka,

karju surkea isukki,

josko lapsensa isompi,

- liki aikuisen ikäinen,

kaksikymppinen kakara,

makaa pankolla kotona

vailla Intin kasvatusta,

ohjattua koulutusta!

YLE on tosi tökero!

YLE on tosi tökerö,

konsa näytti kakkosella

kuinka surku leijonamme

kärsi murskaavan häviön

jäisen kiekon kamppailussa

venäläiselle sakille,

mutta täysin törkeästi

Kaisan femmalle vesitti,

Mäkäräisen piiloon pisti,

vaikka suuri sankarimme

”akkojen” takaa-ajossa

ponnisti podiumille!

Ikivanhan kertausta!

8. marraskuuta 2015

Merkelin on aika mennä?

Konsa Merkel mainosteli;

pakolaiset, kaikki kurjat,

tulkaa tänne Saksanmaalle,

täällä teidän oiva olla,

joku saattoi jo sanoa;

Merkelin on aika mennä!

Konsa Torvi Toimittaja

kysyi rouva Merkeliltä;

onko moite paikallansa,

sopivaa eto kritiikki,

suutahti eto elävä,

- rautakansleri, rajusti:

Jos on meidän pyydettävä,

anna anteeksi minulle,

kun minä hätätilassa

autan vieraita, mamuja,

- tämä ei ole mun maani!

Suuttui siitä Saksan kansa,

lähestulkoon toinen puoli:

Etkä sä mun kanslerini,

- rakkain rautarouvaseni!

19. joulukuuta 2015

Jaakonsaari, toinen Merkel

Tänään helskytti Hesari,

jutusteli Jaakonsaari,

pakolaisista pulisi

kuni taannoin rouva Merkel:

Populistinen porukka

josko kohta on demarit,

solidaarisuus jos poissa,

äSDeePee ei konsaan kohta

- ole lain mun puolueeni!

Suuttui siitä rautakoura,

maahanmuuton vastustaja,

rivakka demarimiesi:

Etkä sä mun mestarini,

- rakkain rautarouvaseni!

Ravimies on aika raukka

Ravimies on aika raukka,

itkee miesi mittavainen,

kun ei kutsu urhon Intti,

Intin urheiluporukka.

Ehkei tiedä miesi että,

enää ei nykyajalla

ole liikkuva kalusto,

tykistö, hevosvetoinen!