Kehitysapu on onni?

Outo maa on Albania,

täysin vailla pyrkyreitä.

Halua ei kenkään olla,

presidentti, valtaherra,

köyhän maan kyky, kuningas.

Tilaisuus on tässä Suomen,

nousta arvoasteikossa.

- kehitysavun jaossa.

Tilaisuus on tässä Suomen,

eroon päästä perhanoista,

- pahimmista pyrkyreistä.

Tarjolla on taitavia,

eteviä ehdokkaita,

- väsymätöntä väkeä:

Yksi Pekka, kaksi naista,

kolme Paavoa parasta,

- Timo Soinimme lisäksi!

Älähti yli-inehmo

Älähti yli-inehmo,

jyrähteli itse ukko,

salamoitsi taivonkansi,

konsa kerran seurakunta,

sekalainen seurakunta,

kirjan julkisti luvatta,

tekeleistä sen sutaisi,

sisällytti sen sivuille

sata surkeaa runoa,

tuherrusta turhanpäistä,

amatöörin askarrusta,

iltapuhteen punnerrusta:

Kelvoton on riimikirja,

lahjaton sen on sisältö,

– ei se mieleni mukainen,

tahdon taivaisen tapainen!

Kansa täysin tietämätön,

typerä ja taitamaton

vähät neuvosta välitti,

kuunnellut ei käskytystä,

omaksensa otti kirjan:

Painos loppui alta päivän,

– tyhjä tiskinkin alusta!

Kettutyttö, kaivoskarju

Kaksi meillä kummajaista,

kettutyttö, kaivoskarju,

aatteet heillä armottomat,

anarkistin aatteet heillä:

tuhottava turkistarhat,

kaadettava kaivoskuilut!

Surman suuhun säästi Suomi

(täysin keksitty tarina):

Vararikko kun luvassa,

keksi Suomi säästökuurin,

hyvän, ehkä kelvollisen:

Pannaan pollarit pihalle,

tuhat miestä turhanpäistä,

– säästö saadaan siitä suuri.

Konsa konnia ei kiinni saada,

tarvita ei vartijoita,

sulkea voi vankityrmät,

– säästö saadaan siitä suuri.

Pannaan armeija pihalle,

tuhat miestä turhanpäistä,

säästö saadaan siitä suuri,

konsa ihka ilmaiseksi,

tulee naapuri tilalle.

Valtio on taas varoissa

nimenä tosin – Venäjä!

Hyttynen on täällä taasen!

Kesäaamun kunniaksi

tänään helskytti Hesari,

– feministin estellessä?

salaisuuden kertoi suuren:

Hyttynen on täällä taasen,

tullut ihmisen iloksi,

mutta, mutta muistakaatte,

joka toinen vain on vaara,

joka toinen kiusa vainen.

Pahan kaiken alku naaras,

pistäjä iänikuinen,

ainut on veren imijä,

– meteen tyytyy kelpo koiras!

Paavossa vara parempi?

Oli tässä äsken, taannoin

kaksi Keskustan ”eläintä”

lä-, la-loppuista nimeä

Sipi, Puuma puntarissa,

kera Paavo Väyrysemme.

Konsa äänet laskettuna,

Hesarimme heitti huulta,

tutki tiukkaa äänestystä,

kutsui lehti kumma kyllä

tulosta tasapeliksi!

Paavo puhkui ja pihisi:

Minä itse, Paavo Suuri,

voitin taiston, kiitos kentän!

Selvää on nyt ilman muuta,

voittaja pitää valita!

Hävinneiden kanta toinen:

Äänestys vain neuvon antoi,

sitovasta ei puhetta!

Rovaniemi, ratkaisija:

Juha, Tuomo johtajaksi,

vaiko taasen, jälleen kerran

– Paavossa vara parempi!

Kun Tuomo Koo vitsin väänsi!

Tuskin Sauli valtaan saatu,

nostettu kepin nenähän,

kuninkaaksi kuulutettu,

– kuninkaaksi kuuden vuoden,

kun jo aamun auetessa,

suvisena sunnuntaina

Tuomo Koo se Keskarissa

heitti herjaa, vitsin väänsi,

– liekö totta toinen puoli:

Syttynyt on Suomeen tähti,

ehta äijä HOK-Elannon.

Aivan tuossa tuokiossa,

Tarjan Pentti haastaa Saulin,

– teräsmies jo kaataa karjun!

Josko totta nyt tavoite,

mallina lie veli-Venäjä,

– vallanvaihdot vuorovuosin:

Pentin jälkeen tuttu Tarja,

– Tarjan jälkeen taasen Pentti!

Hullunlainen hurmosliike

Hurmiossa hienot herrat,

psykoosissa pintanaiset

kirkui, huusi hullunlailla

tuhat kertaa: Jutta, Jutta,

mutta, mutta katsokaamme,

mikä on meno demarin,

konsa jäätelö sulanut,

järkätty tukipaketti,

– yksi toisensa perästä,

konsa kansan kukkarosta

veroeurot verrattomat

uhrattu on ulkomaille,

konsa käyty kuntavaali,

– tulos kansalle kakaistu!

Sossulauman vaalisoppa

Raati, jossa ruotimassa

muiden sossujen muassa

Piiru-Eero, Tarjan Pentti

päätti kieltä kostutellen,

suuta suurta maiskutellen:

Paras keitto rautakouran,

paras soppa sossutantan

on nyt meidän mielestämme,

– lihakasvisluiru laiha!

Näinkö mietti rautakoura:

Nälkä taas on vieraanamme!

Näinkö tanttanen tuhisi:

Liha miksi laitettuna

kelpo kasvisten keralle?

Vuoden turhis on tupakka?

Nykynuori kun valitsi,

äkkipäätä äänesteli,

turhis ollut ei tupakka,

kurja vasta kolmantena

kakaroita kauhistutti.

Mopoauto auttamatta,

aivan yks' kaks' yllättäen

”parhaan” paikan sai kisassa!

Vanhassa vara vähempi

Kelvannut ei ”Kutseniina”,

Pia Viitanen sai potkut,

Ilkka Kantola katosi,

vähin ääni häipyi herra,

”polopiispa” pois putosi.

Johtajista joutavista

jatkopaikan sai vain Jutta.

Laki meille laitettuna

Laki meille laitettuna:

Ulos on sun pakko päästä,

josko lienet lehmä, vanki.

Josko lienet vanhusraukka,

pakko sun on sinnitellä,

pysyä sisätiloissa,

liikkumatta laitoksessa

maata lailla kuolleen lahnan,

– josko auta ei omainen,

avuksesi riennä armas.

Luja usko uupumaton

Nyt näin alla valtavaalin,

Jutalla ja Jungnerilla

mieleen muistuu vanhus, nuori:

Nuoriso on työtä vailla,

vaippapuute vanhuksilla,

– jotain tarvitsee nyt tehdä!

Tarkoitus on tyttärellä

– Jungner pois on jo pelistä

panna piste pelleilylle!

Hymyilevä herranterttu

enää ei puhu hötöstä,

– unelmahötön unohti!

Kuntavaalikampanjassa

tavoite on tanttasella

saada ehta ehdokkaiksi,

puna-aatteen pauhaajiksi

tuhatmäärin miestä, naista,

neitsyttä ja nuorukaista,

– paras olla puolueista!

Uskonsa on uupumaton,

jos on yhtään uskomista,

mitä kertoo eukon ilme

herra Niirasen kuvassa:

– sen hymy omahyväinen!

Kahden kärpäsen ”kapina”

Kummaa kuuluu kaukomailta,

Kiinassa on tehty päätös,

vallan hurja huussipäätös:

Pekingissä saa nyt olla,

julkishuussin ”hehtaarilla”,

– käymälän sisätiloissa,

kärpäsiä kaksi vainen.

Kaksi vain saa kerrallansa,

– pirulaista pientä kaksi,

yhtä aikaa askarrella,

äheltäjää ahdistella.

Rikos nyt siis määritelty,

rangaistus on kertomatta,

– mutta löysä lie se tuskin!

Tulos oikea esille!

Nyt taas tarvitaan todella

Poutiaisen prognoosia,

konsa kuultu kunta-gallup,

jossa voimalla, väellä,

kertoimia käyttämällä,

tahallaan tai tietoisesti

Perus-Suomi suohon syösty,

kannatus alas ajettu,

jotta saadaan jälleen kerran

tulos oikea esille!

Pernilla putosi puusta

Pernilla putosi puusta,

yltänyt ei tarhaan taivon,

kisapaikalle kivunnut,

– varsinaiselle vasiten.

Kaukaa kiersi hän finaalin,

päätynyt ei oksan päälle,

onnen oksalle osunut,

– suruksi taas Suomen kansan.

”Kutseniina”, fiksu nainen

Varajohtajan virasta

”Kutseniina”, fiksu nainen,

ministeri mittavainen,

erota tajuaa itse,

ennen suurta nöyryytystä,

valintaa pätevän miehen.

Onneksi demariryhmän

tehtynä on kohta temppu,

alituiseen ei nyt ehkä,

pääse suusta sammakoita,

kun ei taakka selkää paina,

kahta työtä tyttärellä!

Mukamas sananvapaus

Konsa järjestö, ketale,

Rauha Vihreä rajusti

HOMEisen sivun avulla

pilkkasi ihan isosti

olemusta Neste Oilin,

heti suuttui Nesteen Oili,

suuttui syystä julmetusta,

vaati turjan sulkemista,

verkkotunnuksen tuhoa.

Mitä vastasi ”viaton”?

Väitti jotta on kyseessä

mukamas sananvapaus!

Mieli maassa on median

Mistä lehti kirjoittaisi,

kusta nappaisi kuvansa,

ohi konsa on kisailu,

– jäinen kiekko järkyttävä,

mitalit jaettu muille,

oma takki täysin tyhjä,

oma mieli murtuneena,

suuret luulot surmattuna,

itku silmässä jokaisen?

Pakko säästä nyt puhua:

Kaunis ilma on luvassa,

– risuisen kasan iloksi!

Periaateohjelmassa

Periaateohjelmassa

Vihreät hyväksyy murhan,

luvan antaa armollisen.

Timo Soini suuttui siitä,

ihan aiheesta älähti:

Aikooko inehmo olla,

– joku joukon ”sankareista”,

herra kuoleman, elämän?

Räsänen liki räjähti:

Nyt on puolue veturi,

tuhoaattehen ajuri.

Kiitos ei, sanoi inehmo

Kiitos ei, sanoi inehmo,

kiinnosta ei HOK-Elanto,

kauppaliikkeet kaukaa kierrän,

konsa on edustajista,

politrukki liki jokainen.

Minä taannoin näin runoilin

Minä taannoin näin runoilin:

”Polvihousupoikasemme

voitti Valkoisen Venäjän,

vaivoin voitti vastustajan,

koko suuren surkimuksen.

Kuinka käykään kansakunnan,

jos on vastassa Venäjä

vailla valkoista nimeä?”

Olin taasen oikeassa:

Tuli turma leijonilla,

hirmujengille häviö!

Lauttasaaren ”jäähypenkki”

Jos on lapsi häiriöksi,

tunnilla perin typerä,

kutsuu pientä piiperöä

Lauttasaaren ”jäähypenkki”

lailla kiekkoilun kisojen.

Mutta, mutta muistakaamme

rangaistus ei siihen pääty:

Kerran viikossa edessä

– raju rastiläksytunti!

Eksynyt ei Minna Kauppi

Eksynyt ei Minna Kauppi,

kartta kourassa kadonnut,

otti tyttö pallipaikan:

hopea hyvältä maistui.

Keskimatkan mittelössä

meni mönkään miesten taisto,

kenkään nyt ei kärkipäässä.

Naisilla meno parempi:

metsätaiston tuoksinassa,

Minna-tyttösen lisäksi

kaksi kymmenen sakissa.

Vanha vaarini opetti

Vanha vaarini opetti:

Kuritta sinä jos kasvat,

kuolet vailla kunniata.

Nyt on tyyli täysin toinen,

erilainen on asenne:

Kielletty on luinen nappi,

rikollista tukkapölly,

rangaistavaa myös retuutus.

Pakko poikansa kysyä:

Saaneeko edes sanoa,

– sananruoska paikallansa?

Kuuma kahvi kanssa munkin

Oli ennen Inttilässä

sotilaskodin, siis sotkun

könsykaartin oivin anti

kuuma kahvi kanssa munkin.

Nyt on tahti täysin toinen:

Alokkaalle kelpaa vainen

limu, karkki, suolapizza.

Kreikan lähtö on lähellä

Kreikan lähtö on lähellä,

konkurssi kovin lähellä,

vararikko vaanimassa.

Tiedä ei ees Urpilainen,

– ministeri mittavainen,

saako Suomi saatavansa,

onko auvoa takuista,

saati suurista puheista.

Kotikaukalon kirous

14. toukokuuta 2012

Suomelle nolosti nolla,

UueSAa sai vallan viisi,

viisi maalia varasi,

– enemmänkin saanut oisi.

Kansa itki ja kirosi,

– otti murheeseen olutta.

Jungner jallaa jäätelöllä

14. toukokuuta 2012

Jungner jallaa jäätelöllä

demareiksi Suomen kansan,

kelpo kansan, käännynnäisen,

– kokkarin ja kommunistin.

Kylmälaukku kainalossa

kulkee kunnon aktivisti,

ikinuori, vanha vaimo,

– harmaaparta herrasmiesi.

Tarjolla on tuutti, kaksi,

jos on onki ottavainen,

ääni pirteän punainen,

– sitten päästä kahden vuoden.

Tukea politrukille

13. toukokuuta 2012

Paperijäsen on oiva,

järjestön tuki ja turva.

Jäseniä kun on monta,

– aitoja tai arvattuja,

tulee tuutista tukea,

varoja verorahoista,

puolueen politrukille.

Kapsahti Kanadaan Suomi

12. toukokuuta 2012

Kapsahti Kanadaan Suomi

Kapsahti Kanadaan Suomi,

kestänyt ei kurjan kantti,

tuli Suomen sankareista,

– leijonista lammaslauma!

Ukraina on diktatuuri!

11. toukokuuta 2012

Äskettäin älähti Merkel:

Ukraina on diktatuuri,

sorto siellä on kamala,

– toinen tahti Euroopassa,

meillä rauha ja vapaus.

Luotto on nyt täysin mennyt!

10. toukokuuta 2012

Ministerikolmikkomme

Alexander, Jyrki, Jutta

valoi uskoa torilla,

EeUu-uskoa uhosi.

Oli kansa toista mieltä:

Luotto on nyt täysin mennyt,

liki kaatunut on Kreikka,

Perus-Suomen ”perhanoilla”

palkkapäivä on edessä!

Osta oiva sähköpyörä!

Pyöräkauppiaan kehotus:

Osta oiva sähköpyörä,

munamankeli unohda,

olet kuin alamäessä,

aina myötä myötätuuli.

Puku päällä poljeskele,

matkaile kesämekossa,

väkisin älä ähise,

hiki pinnassa puhise.

Tosin yksi murhe tässä:

Matalana säilyy pulssi,

kohoa ei kuntokäyrä,

pursu äyräiden ylitse,

– pysyt läski-Mooseksena!

Vapaa liikkuvuus pahasta

Vapaa liikkuvuus pahasta,

– kotikissa kun kyseessä,

vaarassa on Suomen luonto:

rotta, vaskitsa, rusakko.

Jopa sukupuutosta puhetta

on nyt vaskitsan osalta!

Pidä kissasi siis kiinni,

kotikissasi kurissa,

hihnassa tai aidattuna,

jottei liiku se vapaasti,

pahana petona toimi!

Kannettu vesi ei kestä

Kannettu vesi ei kestä,

pysy märkänä pivossa,

pakkoruotsi suussa suomalaisen,

vaikka Jukka jurnuttaisi,

Gustafsson mitä sanoisi.

Paavon ja Kalervon kiista

Mäki Arhin ärhenteli,

Kasvokirjassa kirosi,

kepin nokkaan nosti hinnat,

sikamaiset kiekkohinnat,

kauhisteli kalliit taksat,

lausahteli lailla Pravdan,

– toimi torvena totuuden!

Kummola vain kummasteli,

vähät Paavosta välitti:

Kasvotekstin arvo nolla,

– ministeri vaikka miesi!

Takaa parran puhkui Paavo,

punaposkin pärrytteli:

Kummola on kumma miesi,

konsa hän vähät välitti

sanomasta meikäläisen,

ministeri vaikka meitsi,

– aito kulttuurikuningas.

Josko paina ei sanani,

kohta kurja kohtalonsa,

– Kiekkoliiton taklaan jäähän!

Näinkö mietti köyhä kansa,

vastasi väki varakas:

Mutta, mutta muista turja,

vaikka hinnat hirvittävät,

ministeri ei kai päätä,

ole vielä diktaattori

lailla entisen Stalinin,

– vaikka onkin oikeassa!

Viikon kompaisa kysymys

Viikon kompaisa kysymys:

Miten toimii kettutyttö,

aktivisti, kahlekingi,

jos on joskus jollakulla,

elukalla suojellulla

– suussa kasvi rauhoitettu!

Nuutunut nyky-Nokia

On Suomi köyhä, siksi jääkin,

kultaa jos et kurja kaiva,

mineraaleja et etsi,

jos on ainut autuutesi

nuutunut nyky-Nokia.

Murhataanko maan matoset?

Miksi Vihreät ei kiellä,

– Niinistö etunenässä,

ajotieltä asfalttia,

konsa suurella sateella

kolostansa kastuneesta

nousee aina maan matonen

ylös astuu asfaltille,

vaikka varma on sen surma,

kuolo sillä kohtalona,

aurinko kun armotonna

paistaa tunnin taikka kaksi,

– sekaisin kun suuntavaisto,

kolomatka kohtalona!

Tarja kaipaa ei takaisin

Kertoi meille kelpo lehti,

suri Iltainen Sanoma:

Tarja kaipaa ei takaisin,

kiinnosta ei Mäntyniemi.

Näinkö mietti kurja kansa,

ajatteli armoitettu:

Parasta pysyä poissa,

Saulin tontilta todella!

Polvihousupoikasemme

Polvihousupoikasemme

voitti Valkoisen Venäjän,

vaivoin voitti vastustajan,

koko suuren surkimuksen.

Kuinka käykään kansakunnan,

jos on vastassa Venäjä

vailla valkoista nimeä?

Niinistöllä into suuri

Niinistöllä into suuri,

Villellä halu, hekuma

panna yhtiöt tilille:

Valvonnasta vaativasta

kulut kaikki korvattava,

– saajana viranomainen.

Nätti neuvo Niinistölle,

vihje Villemme iloksi:

Poliisille vaadi maksu,

putkareissusta pulitus,

– kyydin, yösijan osalta!

Potkupalloboikotista

Aivan yks kaks yllättäen

porukalta potkupallon

Tymosenko saa tukea.

Suomi boikotoi kisoja,

joukkue pysyy kotona,

jalkajengi ei matkaan lähde,

– Ukraina ei urhon kohde.

Paavo Väyrynen parahti

Kyösti Kallion edessä

Paavo Väyrynen parahti,

kalatti kotisivulla,

Mari konsa marmatteli,

syytti riidan haastannasta,

Kiviniemi konsa kielsi,

suurta miestä saapumasta

oman puolueen pukille,

puhumasta ponnekkaasti

Vapun kuulun kunniaksi

Alkionsa aatoksista.

Meni mönkään kurjan kielto,

marmatus Mari-poloisen,

konsa Väyrynen varasti,

itselle koko shown otti,

hankki herra julkisuutta

monin verroin nyt enemmän,

konsa lehti liki jokainen,

asiasta onnitteli,

ylen määrin muistutteli!

Mikä lie piperöin linja!

Talvivaaran tantereilla

Heidi Hautala ja Ville,

Ville Niinistö ja Heidi,

– viherkaksikko visusti

kahta mieltä on kaivoksesta:

toinen kaivaa, torjuu toinen.

Mikä lie piperöin linja,

suojelu vai saasteen saanti,

raha vaiko ympäristö,

siinä Soinilla kysymys!

Jungner heitti vappuvitsin

Kyse konsa gallupista,

miksi nousussa demari,

mikä syynä syöksynousun,

piristyksen pikkaraisen,

totuuden julisti Jungner,

herra heitti vappuvitsin:

Valtava on arvovalta,

julmetun iso Jutalla,

yksi Suomen suurimmista!

Syitä muita syynätessä

oman itsensä unohti,

sen ehdottoman eronsa,

– syyn sen kaikkein ilmeisimmän!