perjantai 31. heinäkuuta 2020

Viisastunut, tuskin vielä!

Arvon mister Peltokangas

ivasi ministereitä,

- pilkkasi pirullisesti,

sanonnalla mahtavalla,

ylevällä, ylhäisellä,

persereikä”-termillänsä;

kuuli siitä kunniansa,

- saattoipa vähän hävetä!


Kauas taakse katsomalla

pakko tässä on todeta,

surkutella, murtaa suuta:

Voi sua, Ohisaloa,

kun sä kutsuit nuoruudessa

- kuusi vuotta aikaisemmin,

armon vuonna neljätoista,

maailmamme mahtavia,

Talous Forum -väkeä

persereikärunkkareiksi”;

mallin oivan annoit silloin

Suomen suurille pojille,

- asukeille Arkadian!


Arvannut et silloin, ehkä,

että armon vuonna tiutiu

Forumissa vierailevat

- Sanna, Tuula, muuan Pekka!


Joku saattaisi kysyä,

piinata Ohisaloa,

jopa vastata samalla;

- viisastunut, tuskin vielä?


torstai 30. heinäkuuta 2020

Katri-Annika -kisassa!

Katri-Annika -kisassa,

- johtotaiston tuoksinassa

tukka ehkä on kovilla,

- hiukset herkässä tytöillä,

kuin on ollut ja oleva

aina naisten ottelussa,

- keskinäisessä kisassa!


Hyvin jos käy ottelussa,

saattaa Suomi maahan saada

- uuden Urhon, Kekkosenkin!


Waltari, Kivi, Mirella!

Aleksis Kivi skrivasi:

Päivä vailla Sanna Suurta,

- Mirella Marin -fotoa,

on kuin kirkas poutapäivä

jälkeen myrskyn myllerryksen,

- päästä pitkän painajaisen!


Mika Waltari tokaisi:

Mirella tule takaisin,

- aviisien aukot täytä,

turvaa lehtien levikki,

ilo, autuus, onni, tieto,

- naisten ja politrukkien!


keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Oi aikoja, oi tapoja 2!


Susi-jengi suomalainen
pelaa juuri ottelua
persereikä peitettynä
- RadioCity-logolla!

Tässä taannoin muuan miesi
nimitti ministereitä
persereikä-ilmaisulla
- peittelemättä tekoa!

Huokaa Suomi surkeana:
- Oi aikoja, oi tapoja!

Miestä ei nimi pahenna!


Keravalla tulkaa kaikki,
- kaikki vihreät, vihannat,
maailman napa on täällä
Keskus kestävän elämän”,
ihmiskunnan turvapaikka,
- pelastus perikadosta!

Tuukka Rask ja lippalakki!


Konsa kauan, kauan sitten
Esa ”melkein Rautavaara”
lippalakkia ylisti;
lauloi suuriruutuisesta,
jota päässänsä piteli,
- sijasta silintereiden,
oli suuri suosionsa,
- rahvas raukalla ilona!

Konsa päivänä eräänä,
kesken karmean kapinan,
- kiekkotaiston kestäessä
näkyi ruudussa isossa
Tuukka Rask ja lippalakki,
jossa suurella esillä
Bostonin poliisi” -teksti,
suuttui oitis musta kansa,
- monen valkoisen muassa;
heti herra hirtettävä
lippalakki poltettava,
- mereen tuhka heitettävä!

Ursula von Urpilainen!

Kaksipäinen keisarinna,
komission pääpomonen,
Afrikan apuinehmo,
- Ursula von Urpilainen
Hesarissa helskytteli,
Vieraskännyllä valisti,
kehui, ylväästi ylisti,
Ee-Uu-johdon päätöksiä,
siitä kuinka kaataa kriisi
sitä kuinka nyt on oiva
velkaeuroilla eleä,
- lahjaruplilla remuta!

Tässä arvon aatoksia,
- Kalevaksi käännettynä:

Ennen täällä Euroopassa
heikko sortui taipaleelle,
- jätkä sen kun porskutteli,
nyt on kaikki täysin toisin,
- kohta rellestää jokainen!

Solidaarisuus on onni
meille itselle ja muille;
miljardin jos saa maa yksi,
- hyötyy siitä maa jokainen,
usko taikka ällös turja,
- myös lainaaja, lahjoittaja!

Ee-Uu-euroilla tuemme
hankkeita ja ihmisiä
- Hanko-Petsamo välillä;
Saksasta vähät väliä,
puhumatta äänekkäistä
- Ranskasta, italiasta!

Vihreys on pääasia
pahat pantava verolle,
- digi, muovi, (turve), hiili!

Lopuksi kysymys, tyhmä,
- jonka Ursula esitti:

Kuinka matkailun kävisi,
- kuinka Lappi kurjistuisi,
jos ei Euroopan inehmo,
köyhänä, varattomana
- konsaan Suomeen matkustaisi!

Vastaus on varma tässä:
- Tosi kurjasti kävisi!

Siksi meidän, suomalaisten,
kaikkivoivan kansakunnan,
syytä on, liki pakosta,
matkamarkat lahjoitella
euroihmisen iloksi,
- tänne saapujan tuloksi!

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Oi aikoja, oi tapoja!


Polvistu Isän edessä,
- kunniaksi Lordin, Herran,
kansallislipun edessä
- asennossa seiso aina!

Mutta, armias, jos yksi!


Äsken täällä Telluksella,
surmansa sai suuri määrä,
- ihan miljardimitassa,
eläimiä kaiken sortin;
kameleita, kenguruita,
kirppuja, luteita, täitä,
eikä kenkään Suomenmaasta
apuun rynnännyt, ravannut,
- lentänyt yksityiskoneella!

Mutta, armias, jos yksi,
susi, valkoposkihanhi,
perhonen tai rotta, raakku,
tähtäimessä on kiväärin,
- ritsan tai puhallusputken,
oitis on jo komppania,
prikaati, divisioona,
- kelpo kettutyttökuoro,
vaatimassa varta vasten
- miestä mestauslavalle!

Ken on urho ensimmäinen!


Ken on urho ensimmäinen,
joka rohkenee runonsa,
kalevaisen kaunokaisen,
rujon taikka tyylitellyn
tänne suoltaa ja sysätä
- alle silmäin ”puolen Suomen”!

Aleksanterinkadulla!


Aleksanterinkadulla
katkennut on kaupan siima,
- kauppa käy nyt vain netissä!

Alex kelpo kolmastoista
hylkää kohta lippulaivan
- antaa sen äkin upota!

Stockmann on nyt meidänstocka,
jotta rahvas kelpuuttaisi
- putiikin ikiomaksi!

Poliittinen kielenkäyttö!


Poliittinen kielenkäyttö
Suomessa on ”suurenmoista”,
kovaa, kurjaa, karkeata;
- ”Pahaa” on pahoinpitely!

Vaka Vanhanen, Sipilä!


Vaka Vanhanen, Sipilä,
keskustan kovat kaverit,
- pojat parhaassa iässä,
eivät ehdolle asetu,
enää änkeä mäelle,
- Arkadia-kukkulalle!

Kalevi Keravalainen,
- politiikan pöllö poika
voisi kylmästi kysyä:
Liekö puolue pulassa
- jo nyt, vaiko vasta kohta!

maanantai 27. heinäkuuta 2020

Eno paatista putosi!


Nyt on aika auvo, uusi,
kaikki vanha on pahasta,
- sukupuoli surkeata!

Nyt ovat mies, ja myös nainen,
ihmisiä, henkilöitä,
- sukupuolta vailla, ilman!

Enää ei kesällä Jaakko
kylmiä kiviä heitä,
- eno paatista putoa!

Nyt saavat enot ja Jaakot
sanonnat nuo viisaat, vanhat,
- piiskaa ja satikutia!

Eno-Jaakko, miesten miesi,
ihmiseksi on sutaistu,
- henkilöksi huononnettu!

Tämän päivän käännös tässä:
Heitti henkilö kiveksen,
- jotta järvi jäätä saisi!

Tässä toinen, surkeampi:
Suistui ihminen veneestä,
- kasteli kananmunansa!

Koistisen Elokapina!


Kaksikymmenvuotiaana
Ada Koistinen aloitti
- ankaran Elokapinan!

Hiekkalaatikko jäi taakse,
syy lie ollut lapsosella
- vitivihreä herätys!

Taakse jätti tyttörukka
urheilu-uran ”upean”,
- Jyväisen kylän kamalan!

Alkoi turja tyttösellä
suora toiminta, todella;
- maailman minä pelastan!

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Koli, Ruunaa, luonto Lieksan!


Paras paikka Pohjolassa
Lieksa lienee ilman muuta,
ilman ainutta kehua,
- kehua omahyväistä!

Koli-kummun kainalossa
oiva olla on jokaisen,
pinta Pielisen parasta,
- mitä miesi voi kokea!

Ruunaa kruunaa sun olosi,
vastavirtaan uivat neidot,
neidot, oivat Neitikosken;
- tule, ponnista perässä!

Arvon nainen, neitokainen,
Patvi, Paateri kun käyty,
katso, josko jostain löydät
- Erä-Eeron, Koski-Jaakon!

Näytä miehille, pojille,
etteivät sua pelota,
erämaa, ei villi luonto,
- sudet, karhut, kosken kuohut!

Tyttö, poika, lapsukainen,
vetele isää kädestä,
isäsi parempaa puolta
- helmasta hameen hamua!

Selitä epäileville;
Pohjois-Karjala, sen Lieksa,
parasta on Pohjolassa,
- ehkä kenties maailmassa!

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Ammu polvelta, toveri!


Polvistu, ota asento,
ammu polvelta, toveri,
- muuta musta valkeaksi!

Helsinki, älä valita!


Helsinki, älä valita,
ällös itke, suuta murra,
josko muutama, jokunen,
vieno valkoposkihanhi
kakkii puistot paikoitellen,
- Kehäkolmosen sisällä,
muista silloin mielessäsi
meitä muita, maalaisia,
joiden lampaat, pienet lapset,
- elävät susipelossa!

Puhdas urheilu, Venäjä!


Rusada, doping ja turma,
Kamajev, Sinev ja surma,
rakastan elämää, aina,
totuus paljoa ei paina,
verinäytteitä varalla
- Ganus johtajaparalla!

Puhdas urheilu, Venäjä,
- anteeksi, mitä sanoitte!

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Voihan Sandarmoh, Venäjä!


Voihan Sandarmoh, Venäjä,
- surun, murheen muistopaikka,
onko maassa oikeutta,
syytönkö taas tuomittuna,
tuliko Stalin takaisin,
missä on demokratia,
- ei kai vaan, romukopassa!

Liirum-laarum -lausumia?


Oli mulle taisto tuima,
yritys ylitse muiden,
- vihoviime ponnisteeni,
kun minä läpi lukaisin
- itkien, hiki hatussa,
Keskarin pikakyselyn;
- Tollojen tukipaketti!

Parasta panivat siinä,
kantaa ottivat isosti,
- sekavasti ja somasti,
kansakuntamme valiot,
herrat Laxfors, Brother Christmas,
Äng-Hofman, Meri-Kukinta,
- Liivihenkilön keralla!

Poissa loistivat parina;
Antti, Mäntsälän kapina,
Antti Kaikkonen, isukki,
- ehkä kenties onneksensa!

Tarkoitus oli minulla
tiivistää sivun sanoma
kalevaiseksi runoksi,
lauseeksi tahi pariksi,
- per persoona, paikallinen!

Sorry vaan, totuus on tässä;
Liirum-laarum -lausumista
mitään ei minulle jäänyt,
tuskin paljoa enemmin
sinulle sikahyvälle,
tuskinpa edes isosti
- jälkipolvien iloksi!

Jorinaani jos et usko,
lukaise sivu lävitse
- vaikka kirjaston tiloissa!